Mikrobitti tutustui esportsiin eli kilpapelaamiseen, jossa tietokoneen pelaamisella voi tienata omaisuuksia. Käsittelimme ilmiötä isossa pääjutussa, nyt tutustumme itse pelaajiin.

Juha Kurppa, Tom Glad ja Jenny Kåla ovat kaikki kovan luokan pelaajia. Tom on Suomen ykkösjoukkueessakin pelannut ammattilainen, Juha on vaihtanut ammattipelaamisen Ylen esports-kommentaattoriksi, ja Jenny ei taidoistaan huolimatta halua ryhtyä ammattipelaajaksi.

Haastattelussa kolmikko kertoo rehellisesti siitä, mitä ammattipelaaminen vaatii, miten se palkitsee, ja miten menestykseen kannattaa suhtautua.

Kuinka paljon treenaamista ammattiura vaatii?

Tom Glad

Tom: Kotimaisiin turnauksiin osallistumiseen voi hyvin riittää pari tuntia päivässä, sillä täkäläiset kisat ovat yleisesti ottaen pienempiä, eikä niihin siksi eksy maailmanluokan ammattilaisia.

Huipulle pääsy vaatii tolkuttomasti ajallista panostusta, ja siten myös uhrauksia muun elämän puolella. Silloin koulun tai päivätyön jättäminen taka-alalle on melkeinpä vaatimus.

Miten kilpapelaaminen on vaikuttanut omaan minäkuvaasi?

Jenny: On oltava tarkempi siinä mitä sanoo tai tekee. Joukkueen toiminnan kannalta tarpeelliset roolitukset voivat vaikuttaa siihen, miten pelaaja käyttäytyy pelin aikana, ja pelin ulkopuolella se sama henkilö voi yhtäkkiä olla tyystin erilainen.

Myös ryhmäpaine on usein kova, ja ihmisen omia arvoja saatetaan koetella paljonkin. Niille kannattaa kuitenkin pysyä uskollisena, sillä virta vie helposti mukanaan.

Jenny Kåla

Mikä on suurin kilpapelaamisen tuoma stressitekijä?

Juha: Nuoruudessa koulutuksen ja kilpapelaamisen yhteensovittaminen oli todella hankalaa. Yliopistotason koulutuksen puute on sittemmin tietysti hieman hankaloittanut uravalintoja, ja sitä on joutunut ottamaan kiinni töiden ohessa.

Mikä on mieluisin kilpapelaamisen tuoma asia?

Juha: Kokemukset sekä ympäri Eurooppaa kilpapelaamisen kautta saadut ystävät, joiden kanssa pidän edelleenkin yhteyttä. On myös hauskaa, kun nykyisessä työssäni käyn asiakkailla ja yhteistyökumppaneilla, ja sieltä löytyy vanhoja kilpakumppaneita.

Tom: Matkustaminen ja uusien ihmisten tapaaminen. Peliuran varrella on tullut tutustuttua aivan huikeisiin persooniin, vaikka toiseen ääripäähänkin on välillä törmätty. Periksiantamattomuus on vahvistunut.

Jenny: Joukkuehenki sekä lajin ympärillä oleva mieletön yhteisö. Matkan varrella olen tavannut aivan uskomattomia ihmisiä, joita vuosien kuluttua osaa arvostaa enemmän kuin niitä yksittäisiä pelihetkiä.

Tärkein neuvosi aloittelijalle?

Juha Kurppa

Jenny: Menestyäkseen ammattipelaajana on pidettävä itsestään huolta. Siksi rehellisyys itselle on oleellista. On myös tehtävä varasuunnitelma, sillä kilpapelaamisen tuoma menestys ei ole loppuelämän kestävä nousukiito.

Tom: Ensin välineet kuntoon, sitten sellainen porukka kasaan, jolla on samanlaiset tavoitteet. Välittömiä tuloksia ei kannata odottaa, mutta hyvällä sakilla huonotkin muistot ovat kultaisia!

Juha: Yritä saada kilpapelaamisesta mahdollisimman paljon taitoja, joita voit käyttää muualla elämässä. Tiimityöskentely, johtamistaidot sekä pr- ja markkinointitietämys ovat suoraan sovellettavissa normaaliin työelämään.

Aseta itsellesi tavoitteet, ja selkeä suunnitelma, miten saavutat nämä tavoitteesi. Nauti pelaamisesta, sillä kaikki menestys lähtee siitä.

Juttu julkaistu Mikrobitin numerossa 11/2016.

Lue seuraavaksi: Uuden vuosituhannen ammattiurheilijat: tutustuimme lajiin, jossa tietokoneen pelaamisella voi tienata omaisuuksia