Telegram on mobiililaitteilla käytettävä pilvipohjainen chat-viestisovellus. Se on saatavilla iOS-, Android-, Windows Phone- sekä Ubuntu Touch -alustoille. Tarjolla on myös selaimessa toimiva versio sekä työpöytäsovellus Windowsille, macOS:lle sekä 32- ja 64-bittiselle Linuxille.

Palvelulla oli sen oman ilmoituksen mukaan helmikuussa 2016 yli 100 miljoonaa aktiivista rekisteröitynyttä käyttäjää. Monet käyttäjistä ovat nuoria. Telegramissa on monipuolisia ominaisuuksia, ja esimerkiksi sen gif-lähetystoiminto on ollut WhatsAppia edistyneempi.

Palvelulla on ollut maine ”tietoturvallisempana vaihtoehtona”, mutta väite tuskin pitää enää paikkansa. Esimerkiksi tietovuotaja Edward Snowden suosii tähän tarkoitukseen Signal-viestisovellusta.

Telegram perustettiin vuonna 2013. Sen suuri tukija on venäläisen VK-yhteisöpalvelun perustaja Pavel Durov, joka on maksanut suuren osan ilmaisena tarjottavan sovelluksen kustannuksista. Palvelun käyttäjäpuoli on avointa koodia, palvelinpuoli suljettua, omisteista ohjelmistoa.

Mitä Telegram tekee?

Viestisovelluksena Telegram on pääpiirteiltään verrattavissa esimerkiksi WhatsAppiin, Viberiin, Lineen, Kakaotalkiin, Kikiin, Bbm:ään, Wechatiin, Tangoon, Snapchatiin ja Hangoutsiin. Kunkin tekniset yksityiskohdat, toiminnot ja erityisominaisuudet vaihtelevat laajalti.

Telegramissa on tarjolla käteviä botteja, jotka tarjoavat erilaisia toimintoja. Myös gif-kuvien lähettäminen on helppoa.

Telegram tähtää nopeuteen ja turvallisuuteen. Esimerkiksi kuvien ja gif-kuvien lähettäminen on myös Mikrobitin testien mukaan hyvin sulavaa. Pilvipohjaista sovellusta voi käyttää usealla laitteella samanaikaisesti, kaikki viestit synkronoituvat yhtä aikaa. Käyttäjää ei siis ole sidottu esimerkiksi selainkäytössä yhteen päälaitteeseen kuten WhatsAppissa.

 

Sovellus tukee jopa 5000 hengen ryhmäviestittelyä sekä erillisiä kanavia, joilla voi viestittää rajattomalle määrälle vastaanottajia.

Telegramissa on monia hyödyllisiä toimintoja, joita pääkilpailija WhatsApp ei tarjoa. Niihin kuuluvat muun muassa erityiset ”salaiset chatit”, jotka voi tarvittaessa ajastaa poistumaan määräajan kuluttua. Mukana on myös sama end-to-end-salaus kuin tätä nykyä monissa muissakin chat-sovelluksissa. Vastaanottajien asetuksia voi myös muokata monipuolisesti esimerkiksi niin, että ”piiloudut” vain yhdeltä kontaktiltasi.

Liitteiden ja tiedostojen maksimikoko on 1,5 gigatavua, kun koko on WhatsAppissa enintään 160 megatavua. Tiedostoja ei ole pakko ladata laitteelle. Chatin voi aloittaa yhdellä laitteella ja jatkaa toisessa.

Tärkeänä ominaisuutena mukana on botteja, joihin olet ehkä törmännyt esimerkiksi Facebookin Messengerin kaltaisilla alustoilla. Esimerkiksi @imdb -botti antaa liittää keskusteluun mukaan tietoa kiinnostavista leffoista, @Pollbot taas sallii kyselyiden luomisen.

Tarroja on mukana monenlaisia. Ne ovat samankaltaisia kuin Facebook Messengerissä. Niiden kuten myös gif-kuvien liittäminen on nopeaa bottitekniikan ansiosta: kirjoita viestiin @gif, jolloin eteen aukeaa nippu valittavia animaatioita. Helppoa!

Viestien muokkaaminen on mahdollista. Tekstiä voi muokata monella tavalla. Myös kuvien editointi ja hauskuuttaminen on mahdollista suoraan sovelluksessa.

Syksyllä julkaistun Telegram-version parasta herkkua on Gaming Platform 1.0, joka tuo bottien avulla myös pelattavat grafiikalliset ja äänelliset pelit suoraan chattiin.

Pääkilpailija WhatsAppin tarjoamia puheluita Telegramilla ei voi ainakaan vielä soittaa. Tosin tammikuussa innokkaimmat Telegramin käyttäjät löysivät pikaviestimen tuoreimmasta beetaversiosta piilotetun äänipuheluominaisuuden, joten lienee vain ajan kysymys, koska ominaisuus esitellään suurelle yleisölle.

WhatsApp tarjoaa myös monipuolisemmat raportit viestien toimituksesta ja lukemisesta. Samoin WhatsAppilla voi ottaa varmuusskopiot kaikista chateistaan ja tallentaa ne Google Drivelle. Telegramissa sisältö on tarjolla pilvessä.

Telegram – ymmärrä riskit

Telegramiin rekisteröidytään puhelinnumeron perusteella, joten se on vaikkapa Kikiä turvallisempi sovellus. Monia houkuttavat erityisesti Telegramin piilochat-ominaisuudet.

Turvallisuus on tuonut myös lieveilmiöitä. Pikaviestisovellus on kerännyt runsaasti huonoa julkisuutta esimerkiksi terroristijärjestö Isisin leikkikenttänä. Telegramin mukaan se kuitenkin tekee kaikkensa ääriaineksen kitkemiseksi palvelusta.

Media uutisoi näkyvästi myös Telegramin käytöstä esimerkiksi vuoden 2015 Pariisin-terrori-iskujen yhteydessä. Sovellus leimattiin epäreilusti jopa ”jihad-viestisovellukseksi”.

Telegramin salauksen tehokkuus on kyseenalaistettu moneen otteeseen, sillä väitteiden mukaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on onnistunut sen jo murtamaan. Yhtiö kiistää väitteet.

Edward Snowden on kritisoinut monia viestisovelluksia, myös Telegramia. Hänen mukaansa ihmisten kannattaisi käyttää Tor-verkon kautta salattuja viestiyhteyksiä, kuten Signal-sovellusta. Telegram-sovellustakin hän pitää turvattomampana kuin maailman käytetyintä pikaviestipalvelua WhatsAppia.

Ohjeet vanhemmille

Normaalikäytössä Telegram on kuitenkin erittäin kätevä, monipuolinen ja hauska viestisovellus.

Riski tuntemattomien ihmisten tapaamiseen on pienempi kuin monissa muissa nuorten suosimissa sovelluksissa. Vanhempien tulisi kuitenkin sopia nuoren käyttäjän kanssa erilaisten sovellusten pelisäännöistä sekä muistuttaa tosielämän riskeistä.

Puuttuuko tästä lyhyestä sovellusoppaasta jotakin oleellista? Kerro meille ja ehdota lisäyksiä.

Päivitys 17.2.2017: Telegram hyväksyy vain kuusinumeroiset ja sitä pidemmät puhelinnumerot.