Parin päivän aikana teinien ikärajoista Facebookissa ja muissa yhteisöpalveluissa on ehtinyt liikkua ristiriitaistakin tietoa. Mistä EU lopultakin päätti ja mitä se määräsi?

Euroopan Unionissa käsiteltiin eilen nettipalveluja ja teinejä. Suoranaisesti ei oltu ottamassa kantaa siihen, saavatko teinit käyttää palveluja vaan siitä, saavatko nettifirmat tallentaa nuorten tietoja ilman vanhempien lupaa. Käytännössähän kyse on kuitenkin samasta asiasta – jos käyttäjien tietoja ei saa tallentaa, eivät nämä myöskään voi olla käyttäjiä.

Joidenkin lähteiden mukaan uusi tietosuojasäädös olisi koskenut alle 16-vuotiaita ja olisi tullut voimaan ilman kansallista käsittelyä kaikissa EU-maissa. Näin ei lopulta käynytkään, kertoo BBC.

Säädöstä vastaan lobbasivat kiivaasti viime metreillä nettifirmat, joiden kukkarossa suuren käyttäjäjoukon katoaminen tuntuisi. Liekö tällä sitten ollut merkitystä, mutta asiasta väännettiin lopulta kompromissi, jota voi kuvailla vanhoilla politiikan termeillä nahkapäätökseksi.

”Jäsenvaltiot saavat vapaasti asettaa alaikärajan 13 ja 16 vuoden välille”, europarlamentaarikko Jan Philipp Albrecht sanoo.

Alkuperäisessä esityksessä olikin juuri 13 vuoden alaikäraja, joka on käytössä USA:ssa. Tämä onkin jo käytössä useimmissa EU-maissa. Aivan loppuhetkillä jotkut valtiot toivat pöytään muutosesityksen, joka olisikin nostanut rajan 16 vuoteen.

Asiasta ei lopulta saatu aikaan yhtenäistä päätöstä, vaan jokainen jäsenmaa saa säätää mielensä mukaan ikärajan annetussa haarukassa.

Ratkaisu oli mahdollisimman huono pyrkimyksille luoda EU:sta yksi digitaalinen markkina, jonka alueella muun muassa verkkopalvelut toimisivat kaikkialla samalla tavalla.