Vuosi 1995 on vielä nuori. Internetistä on tullut korkeakouluopiskelijoiden viestinnän ykkösalusta, mutta teekkarit pohtivat jo saunaillassaan netin haljua varjopuolta. Mitä tehdään sitten, kun koulun sähköpostista ja kotisivuista täytyy valmistumisen jälkeen luopua? Ja kun työsähköposti joskus vaihtuu? Olisi hienoa, kun olisi olemassa osoitteita, jotka toimivat hamaan ikuisuuteen.

Yksinkertainen ratkaisu löytyy. Sähköpostin ja webbisivujen uudelleenohjauspalvelu, joka on käyttäjän itsensä ohjelmoitavissa. Tällaista vain ei vielä Suomessa ole. Sellainen täytyy siis teekkareiden itsensä tehdä.

”Vastaavaa palvelua saattoi toki maailmalla olla tarjolla. Ei ole oleellista, olimmeko ensimmäisiä. Tahdoimme vain perustaa suomalaisen palvelun suomalaisille käyttäjille”, Hannu Aronsson kertoo. Hän on iki.fi:n toimintaa pyörittävän Internet-käyttäjät ikuisesti – IKI-yhdistyksen aktiivi.

Palvelu, siis iki.fi ja sen tarjoamat ikuiset iki.fi-muotoiset osoitteet, onnistuikin hienosti. Nyt sillä on 25 000 käyttäjää ja määrä kasvaa yhä. Toiminnan rahoitus on turvattu vuosikymmeniksi eteenpäin, vaikka uusien käyttäjien virta tyrehtyisi, mitä se ei ole kylläkään tehnyt.

Miten tähän on tultu?

Minimoi säätö, keskity oleelliseen

Innopolin kellarissa. IKI-yhdistyksen perustajajäsen Hannu Aronsson iki.fin konehuoneessa Espoossa. Aluksi ainoastaan Otaniemessä hyrränneet purkit kahdennettiin Tampereelle vuonna 2010. Kuva: Antti Mannermaa

Iki.fin aktiivit tekivät palvelun syntyhistoriassa useita sittemmin viisaaksi varmistuneita päätöksiä. Palvelu elää ja voi hyvin pitkälti niiden ansiosta.

”Halusimme, että toiminnasta vastaisi nimenomaan yhdistys. Yritys saattaisi mennä nurin tai yrittäjät väsyä. Mutta yhdistyksessä porukka vain vaihtuisi”, Aronsson muistelee.

IKI:n perustajat eivät tosin ole vielä väsähtäneet. Aronsson ja kaksi muuta yhdistyksen kuudesta perustajajäsenestä viihtyvät edelleen hallituksessa uudempien tulijoiden rinnalla.

Perustajaporukalla oli entuudestaan kokemusta yhdistystoiminnasta ja hyödyllistä tietoa siitä, miten yhdistyksen toiminnan jatkuvuus varmistetaan mahdollisimman pitkälle.

”Tiesimme, että vuosimaksu on työläs sekä maksajille että perijöille”, Aronsson sanoo. Niinpä IKI päätti periä jäseniltään vain kertaluonteisen liittymismaksun. Se olisi luonnollisesti jatkuvaa vuosimaksua tömäkämpi summa. Kertamaksu oli aivan aluksi reilut 100 markkaa.

”Viitemaksut olivat pankissa kalliita, joten käytimme maksun summaa viitteenä”, Aronsson muistelee. Kaava oli 100 markkaa + (jäsennumero*0,1 markkaa). Eli pelkästä maksun suuruudesta vastaanottaja tiesi, kuka jäsen maksun oli suorittanut. Jäsen numero 90 suoritti siis jäsenmaksunaan 109 markkaa. Tätä nykyä maksu on 30 euroa.

Alusta asti oli selvillä myös toimintaa selkeyttävä ja helpottava rajaus. Yhdistys ei tarjoa sähköpostipalvelua tai kotisivutilaa itse. Se ei myöskään operoi palveluidensa tarvitsemia tietoliikenneyhteyksiä.

IKI tarjoaa omilla palvelimillaan sähköpostin ja kotisivujen uudelleenohjausta. Tämä on paljon kevyempi tehtävä kuin meili- tai webpalvelun tarjoaminen, joten yhdistys selviää kohtuullisen pienoisella serverifarmilla.

Raudan lisäksi yhdistys tarvitsee niille tiloja sekä yhteyskapasiteettia, jota IKI ostaa kilpailutuksen perusteella. Siinä kaikki. Käyttäjät saavat siis päättää, mihin iki.fi-ohjaus osoittaa, eli mitä sähköposti- ja kotisivuntilatarjoajaa itse kukin haluaa käyttää. Ja tätä ohjausta voi muuttaa koska tahansa.

Kysyntää riittää

Alun perin Espoossa toiminut palvelu on vuonna 2010 kahdennettu myös Tampereelle. Varmuuden maksimoimiseksi eri kaupungeissa on käytössä eri operaattoreiden yhteydet.

”Kahdennuksen jälkeen toiminnassamme ei ole oikeastaan ollut yhtään varsinaista katkoa”, Hannu Aronsson kertoo. Pieneltä kitkalta ei vuosikymmenien aikana ole toki vältytty. IKI:n sivujen mukaan haasteita ovat aiheuttaneet esimerkiksi yksittäisten viestien sisällön katoaminen tai vastaanottavan postipalvelun konffaaminen iki.fi-yhteensopivammaksi.

Lähes puolet iki-käyttäjistä on ohjannut postinsa Googlen Gmailiin. Sen roskapostisuodatus käy innokkaasti iki.fi:n kautta reititettyjen viestien kimppuun, varsinkin jos Gmailin lähettäjätietoihin ei ole vaihdettu iki-osoitetta. Tämä on melko monimutkainen toimenpide, jota IKI:n ohjeistus helpottaa.

Gmail ja muut ilmaiset sähköpostipalvelut eivät ole käytännössä nakertaneet iki.fin suosiota, vaikka toisinkin voisi luulla.

”Kaupallinen palvelu voi aina lopettaa tai muuttua maksulliseksi. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että suomalaisen yhdistyksen ja ulkomaisen yrityksen toimintaa ohjaavat erilaiset tekijät”, Aronsson muotoilee.

Yhdistysmuotoinen toiminta sallii vähemmän ryppyotsaisen lähestymistavan asioihin. Vanhoista toimintakertomuksista löytää paljon pikku hupia. Erään hack-illan aihelistalla on ollut muun muassa DBL:n käyttöönotto spamassassinissa, piparkakkujen syöminen ja 20 vuotta vanhan unix-joulukalenterin löytyminen.

Mitä maksaa?

Yhdistyksen ääneenlausuttuna strategiana on turvata toiminta tuntuvahkolla kertamaksulla jatkuvien vuosimaksujen sijaan. Ei siis ole yllätys, että taseen viimeiseltä riviltä löytyy tuntuva pesämuna. Yhdistyksen varallisuus viime vuoden lopulla oli 437 000 euroa, josta suurin osa sijoitettu erilaisiin rahastoihin.

”Tilavuokrien ja yhteyskustannusten nousu on viime vuosina kääntänyt toimintamme vuositasolla alijäämäiseksi”, Aronsson sanoo. Vuoden 2015 alijäämä oli lähes neljätuhatta euroa, vuotta aiemmin parituhatta. Lyhyellä aikavälillä alijäämän kasvu vaikuttaisi siis trendiltä.

Toimintaa turvaa osaltaan se, että iki.fin suosio ei osoita laantumisen merkkejä. Uusia jäseniä on viime vuosina tullut vuosittain noin 750. Yhdistyksen säännöissä on kuitenkin varaus siihen, että tilanteen niin vaatiessa käyttäjiltä kerättäisiin viimeisenä keinona uusi kertamaksu, jolla pyrittäisiin kattamaan toiminnan kulut ”seuraavan ikuisuuden” verran, Aronsson kertoo.

IKI pyrkii toimimaan mahdollisimman virtaviivaisesti, ettei vapaaehtoistyötä tekevien aktiivien aikaa palaisi turhaan. Esimerkiksi hallituksen kokoukset käydään webissä. Kaikesta optimoinnista huolimatta iki.fin pyörittäminen vaatii aikansa. Aronsson arvioi, että hallitustoiminta vie karkeasti ottaen pari päivää kuukaudessa. Vaivanpalkka on vähissä. Hallituksen kokouskulut ovat tuoreimmassa talousarviossa 600 euroa kuluvalle vuodelle. Lisäksi on budjetoitu joitain satoja euroja niin sanotuille hack-illoille, joissa ratkotaan ajankohtaisia teknisiä haasteita.

”Syömme niissä pizzaa. Se on suurin palkka tästä toiminnasta”, Hannu Aronsson hymähtää. Kaikkea ei voi mitata rahassa.

”Aika monilla ihmisillä on tarve tehdä yleistä hyvää. Tämä on meidän tapamme tehdä sitä.”

Ei liene yllätys, että IKI-aktiivien päivätyö liittyy monesti tietotekniikkaan. Aronsson itse työskentelee pelastusviranomaisille sähköisiä viestintäratkaisuja kehittävässä Portalifyssa.

Käytännön tekemisen lisäksi IKI tekee korkeamman tason työtä vapaan nettiviestinnän eteen. Lausunnoillaan se on ottanut kriittisesti kantaa muun muassa uuden tiedustelulainsäädännön luonnokseen sekä herättänyt keskustelua tiedonhankintalain kehittämisestä.

Meiliä tulevaisuuteen

Mutta hei. Kannattaako sähköpostista kohta enää murehtia? Digitaalinen viestintähän menee erilaisiin whatsappeihin ja facebookeihin?

Todellakin kannattaa.

”Sähköposti pohjautuu standardiin, johon kaikki voivat liittyä”, Aronsson muistuttaa.

Niinpä. Valmiita meilipalveluita on pilvin (!!!!) pimein. Edes oman postipalvelimen pystyttäminen ei vaadi kovinkaan korkean tason osaamista. Sähköposti on väline, joka on muuttanut tapamme viestiä, ja sen jatkuvuudesta on huolehdittava.

Sosiaalisen median palvelut ja pikaviestimet ovat omia saarekkeitaan, joiden välillä viesti ei kulje vapaasti. Ja tänään muodissa oleva palvelu voi olla huomenna konkurssissa. Aronsson ei kuitenkaan väheksy uutuuksia. Hänen mukaansa kaikilla palveluilla on oma roolinsa. Sähköpostilla se on erityisen vahva vastakin.

”Sähköposti tuo eri juttuja yhteen. Facebookin ja muiden palveluiden hälytykset tulevat usein juuri meiliin”, hän muistuttaa.

Jos internet ja sen viestipalvelut pirstaloituvat, sähköpostin pitäisi IKI:n mukaan tarjota sähköisen viestinnän peruspalvelut. Vähän niin kuin postilaitos paperipuolella. Silloin joskus ennen.

Jotain sähköpostin – ja iki.fin – asemasta kertoo se, että innokkaimmat iki-käyttäjät ovat lapsilleen nimeä valitessaan tiettävästi varmistaneet ensin, että piltin etunimi.sukunimi@iki.fi -muotoinen osoite on varmasti vapaana. Uusia käyttäjiä ikiosoitteille on siis mitä ilmeisimmin tulossa jatkossakin.

Artikkeli julkaistu alun perin Mikrobitin numerossa 11/2016.