Tekniikan uusinta kärkeä seuraavalle ovat koittamassa paremmat ajat. Puhelinten kehitystahdin hiivuttua tylsäksi pikkuviilaukseksi, teknologia on ottamassa seuraavaa oikeaa hyppäystä. Tämä oli selvästi näkyvissä Googlen vuotuisessa kehittäjätapahtumassa Google IO:ssa.

Käytännössä jokainen julkistus, Android-päivityksiin liittyvä osuutta lukuun ottamatta, liittyi vahvasti tekoälyyn ja koneoppimiseen. Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai julisti lavalla, että Google on muuttumassa mobile first -yhtiöstä AI first -yhtiöksi.

Tekoäly ja koneoppiminen ovat mahdollistaneet valtavan määrän uusia palveluita.

Digiapuri Assistantiin ja Photos-palveluun olennaisesti liittyvä Lens ymmärtää, mitä kuvissa on. Sen avulla Google osaa automaattisesti jakaa kuvat lapsesta myös puolison albumiin, kertoa ravintolan julkisivun kuvan perusteella käyttäjäarvioita tai huomata, että kuvassa on wlan-modeemin pohjaan kirjoitettu salasanarimpsu, joka syötetään automaattisesti verkkoasetuksiin ilman tarvetta naputella.

Laskenta on myös tullut kameroihin. Googlen Pixel-puhelinten perushyvään rautaan perustuva kamera tuottaa markkinoiden kärkikolmikkoon yltävää kuvanlaatua aiempaa parempien kuvankäsittelyalgoritmien ansiosta. Koska valtaosa kuvasta on pelkkää laskentaa, Google on tuomassa kameroihinsa ominaisuutta, jolla kuvasta voi poistaa osia saumattomasti napin painalluksella.

Mikään näistä ei olisi mahdollista ilman valtavaa kehitystä kuvantunnistusteknologiassa ja konenäössä.

Kuvan lisäksi äänen käsittely ja etenkin luonnollisen puheen ymmärrys on ottanut valtavia harppauksia koneoppimisen ansiosta. Google kehuu yltävänsä puhuttua amerikanenglantia tulkitessaan vain runsaan neljän prosentin virhemarginaaliin. Siksi äänestä on tullut varteenotettava tapa puhelinten ja ennen kaikkea muiden laitteiden kuten älykaiuttimissa asuvien digiapureiden ohjaamiseen.

Selvimmän vihjeen tulevasta kehityksestä tarjosi uusi palvelu vps eli visual positioning service. Vps on kuin sisätilojen gps. Sen avulla puhelin tietää sijaintinsa tilassa sekä mitä sen ympärillä näkyy. Vps:n yksinkertaisin käytännön sovellus on sisätilanavigointi esimerkiksi lentokentällä.

Vaikka tässä mainitut esimerkit ovat peräisin Googlelta, myös Microsoft, Apple, Amazon ja Facebook kehittävät kilvan vastaavaa tekniikkaa. Viisikosta pisimmällä vaikuttaisi kuitenkin tällä hetkellä olevan Google.

Sci-fistä totta

Kaikki tämä johtaa tulevaisuuteen, jossa keskeinen laite ei olekaan enää taskussa kulkeva lasiläpyskä, johon on asennettu joukko sovelluksia. Kuvan, äänen ja sijainnin tunnistaminen yhdistettynä kevyisiin laseihin mahdollistaa laitteet, joiden avulla näkökenttään ilmestyy oikeaa tietoa oikealla hetkellä.

Ehkä uudessakin mallissa käytetään sovelluksia, mutta joka tapauksessa ne ovat jotain muuta kun mitä sovelluksella nykyisin ymmärretään.

Silloin kun lasit eivät ole päällä, ympärillä on joku laite, joka vastaa kysymykseen Burkina Fason pääkaupungista, tilaa ruokaa kotiovelle käskystä tai muistuttaa siitä, että aiemmin harkitsemasi elokuva on tänään ensi-illassa ja automaattisesti varattujen lippujen suhteen pitäisi tehdä päätös.

Keskustelumaisuus, puheella tai tekstinä tilanteesta riippuen, tulee olemaan pääasiallinen tapa uusien palveluiden käytössä. Senkin on mahdollistanut koneoppiminen, jonka avulla järjestelmät kykenevät pitämään kirjaa keskustelun kontekstista.

Älylaseista ja esimerkiksi ubiikista tietojenkäsittelystä, jossa laitteet levittäytyvät näkymättömästi ympäristöön, on puhuttu jo pitkään. Se on kuitenkin viimeisen 20 vuoden ajan ollut tulevaisuuteen sijoittuvaa scifiä.

Nyt teknologian kehitys on edennyt siihen pisteeseen, että visiot ovat muuttumassa todellisuudeksi, kun uudet palvelut ja laitteet valuvat oikeasti käyttäjien käsiin.

Kirjoittaja on Mikrobitin toimittaja.