Internet on täynnä vanhoja miinakenttiä, puolittain sortuneita taisteluhautoja ja tulituksen hajottamia raunioita jäänteenä vuosikymmeniä raivonneista atk-sodista. Eivätkä atk-sodat ole vieläkään päättyneet: uusia taistelijoita lähtee rintamalle joka päivä, sillä jokainen teknologinen keksintö synnyttää mahdollisuuden uusiin sotiin.

Siksi verkossa käydään edelleen pieniä ja suuria taistoja tietokoneista, käyttöjärjestelmistä, pelikonsoleista, ohjelmointikielistä ja oheislaitteista – puhumattakaan sodista eri sovellusten välillä.

Englanninkielessä atk-sotia kutsutaan usein pyhiksi sodiksi, ja sodista pyhin on taistelu Emacsin ja Vin välillä.

Editorisotana tunnettua kamppailua tietokoneohjelmoijien suosimien tekstieditorien paremmuudesta on käyty ainakin 1980-luvun puolivälistä asti niin harrastajien tapaamisissa, Usenetin uutisryhmissä, blogeissa kuin lukemattomilla verkon keskustelufoorumeilla.

Editorisodan syttymisestä voi kiittää kahta yhdysvaltalaista ohjelmoijaa.

Richard Stallman kirjoitti Emacsin ensimmäisen version vuonna 1975 ja Bill Joy julkaisi samana vuonna Vi-tekstieditorin ensimmäisen version. Sittemmin Richard Stallmanista tuli GNU-projektin, vapaiden ohjelmistojen liikkeen ja Free Software -säätiön perustaja. Bill Joy lähti perustamaan palvelimistaan, työasemistaan ja esimerkiksi java-ohjelmointikielestä tunnettua Sun Microsystemsiä.

Vuosikymmenien myötä Emacs on laajentunut useiksi versioiksi, joskin lähinnä Stallmanin kehittämää GNUEmacsia päivitetään säännöllisesti.

Useimmat Vi-käyttäjät käyttävät nykyisin Vimiä (Vi IMproved), joka on hollantilaisen Bram Moolenarin 80-luvun alussa luoma klooni alkuperäisestä Bill Joyn Vi-tekstieditorista. Moolenaar kirjoitti ensimmäisen version sovelluksesta käyttämälleen Amiga-tietokoneelle, ja maineen kasvettua Vim siirrettiin muille alustoille. Viime syksynä Vim päivittyi kahdeksanteen versioonsa.

Armeijoidensa ylipäälliköt Stallman ja Moolenar näyttävät suhtautuvan armeijoihinsa välisiin taisteluihin pilke silmäkulmassa. Stallman on ristinyt itsensä St IGNUiuseksi, Emacsin kirkon pyhimykseksi. Pitkissä hiuksissaan ja parrassaan Stallman todella näyttää profeetalta, varsinkin esiintyessään takaraivoon kiinnitetty, vanha tietokoneen umpilevy sädekehänään.

Kilpakumppaniinsa Emacsin kirkon pyhimys on viitannut ”pedon tekstieditorina”, sillä vi-vi-vi on roomalaisiksi numeroiksi käännettynä numerosarja 6-6-6. Vi-leirin kannattajilla on puolestaan Emacsin kirkkoa vastustava Vin kultti.

Ja niin edelleen.

Konesodat

Suomessa ensimmäinen suuri konesota nähtiin Commodoren ja Spectravideon käyttäjien välillä 1980-luvun puolivälissä. Legendaarinen pelikone Commodore 64 eli kuusnepa nousi vuoteen 1985 mennessä suosituimmaksi kotitietokoneeksi.

Kovia kärjistyksiä on puolestaan nähty sodassa Macin ja pc:n kannattajien välillä. Pc-armeijan väki on aina halunnut nähdä Macin ylihinnoiteltuna ja heikkotehoisena leluna, joka ei pysty puoliksikaan siihen, mihin heidän omat, usein huokeammat ja tehokkaammat laitteensa pystyvät.

Omenaleiristä on vastattu pc-armeijan pommilentoihin korostamalla Applen tuotteiden laatua, tyyliä ja helppokäyttöisyyttä.

Mac-väen mukaan heidän koneensa eivät esimerkiksi ole kilpailleet pc-koneiden kanssa pelkällä ostohinnalla. Bunkkerinaan he ovat käyttäneet kokonaishinnan käsitettä, jossa tietokoneen ostohintaan on ynnätty pc-koneiden käyttäjien oletetusti tarvitsema käyttötuki ja lähtökohtaisesti lyhyempi käyttöikä.

Ja voittaja on…

Varsinkin käyttäjien välisissä atk-sodissa on harvoin lopullisia voittajia, sillä myös vastustajat uskovat taistelevansa oikean asian puolesta, eivätkä hekään muuta järkähtämättömiä mielipiteitään yhtään meitä helpommin.

Optimistisesti ajateltuna taistelut ovat kuitenkin hilpeää hupia, joka johtaa lisääntyneeseen tietoon ja vahvistuneeseen ymmärrykseen myös omien valintojen perusteista.

Ei kai kukaan konesotien sankari tosissaan toivo, että oma suosikki olisi markkinoiden ainoa vaihtoehto. Me kaikki hyödymme laitteiden ja sovellusten kilpailusta ja kilpailun ajamasta kehityksestä – riippumatta siitä, millä puolella rintamaa itse seisomme.

Lue pidempi artikkeli Atk-sodista uusimman Mikrobitin paperilehdestä tai digiversiosta.