Tekoäly ja esineiden internet ovat tämän hetken kuumimpia teknologiaperunoita laillisella puolella maailmaa. Yhtäältä julkaistaan toinen toistaan kehittyneempiä algoritmeja, jotka ovat erittäin päteviä omalla osa-alueellaan (vaikkapa kuvantunnistuksessa), ja näille isketään markkinointiosastolla otsaan tekoälyn leima. Toisaalta yhä useampi tuote ja jokapäiväinen tekemämme asia on tavalla tai toisella netissä, kodinkoneista ja autoista lähtien.

Jos maailma olisi täydellinen paikka, tässä ei olisi ongelmaa.

Nettirikollisten suosikkeihin taas kuuluu ransomware, joka kaappaa käyttäjän koneen tiedostot haltuunsa kryptaamalla ne, ja vaatii lunnaita tiedostojen avaamisesta – kevään kuumimpana esimerkkinä maailmalla tuhoa niittänyt WannaCry. Varmuuskopioimalla tiedostonsa säännöllisesti lunnailta toki välttyy.

Olemme jo parin internet-vuosikymmenen aikana nähneet, millaista jälkeä haittaohjelmilla saadaan aikaiseksi. Stuxnet iski voimalaitoksiin, WannaCry haittasi kuten Britannian sairaaloita ja Saksan Deutsche Bahnia, viime vuoden puolella Mirai-botnet kyykytti isoa osaa internetistä palvelunestohyökkäyksillä. Mutta villimpääkin on luvassa, ehkä.

Teslan perustaja Elon Musk hahmotteli taannoin, että alati teknologisoituvassa maailmassa meillä kaikilla on ennemmin tai myöhemmin päässämme aivoimplantti. Miten tai missä muodossa, sitä tarina ei vielä kerro, mutta eräänlaisia kyborgeja meistä siis olisi tulossa, ehkä jo lähitulevaisuudessa.

Mikäli nämä aivoimplantit toimivat kuin Mass Effect -pelisarjan SAM-tietokone, ne ovat yhteydessä internetiin monissa käytännön asioissa. Ehkä Google joskus hakee meille tietoa ajatuksen voimalla tai Instagramissa eteen tulleista kuvista tulee aidosti mieleenpainuvia, mene ja tiedä.

Epidemian tavoin leviävät kiristysohjelmat saivat muiden haitakkeiden ohella minut joka tapauksessa miettimään mahdollisten aivoimplanttien turvallisuutta. On todella haitallinen homma, kun WannaCryn kaltainen kiristäjä kaappaa haltuunsa suuren määrän palvelimia ja laitteita ympäri maailman, mutta siirrymme vahingollisuudessa aivan uudelle tasolle, jos aivojemme kanssa ikinä päästään räpläämään yhtään mitään.

Onko Wireshark-verkkoliikenneseurantaohjelmalla joskus aikanaan mahdollista seurata myös ajatuksiamme? Voiko aivomme – tai sen implanttiosuuden – joskus kaapata haltuunsa jokin kiristysohjelma? Mitä jos aivoimplanteistä tulee joskus yhtä suosittuja kuin älypuhelimista tänä päivänä ja haittaohjelma leviää miljardiin implanttiin? Black MirrorMinority Report ja vastaavat olivatkin ehkä ennustajia.

Itse en ajatellut koskaan mennä niin pitkälle, että pitäisi huolehtia omien aivojensa tietoturvasta. Kun kuitenkin joskus sorrun, voitte muistuttaa minua tästä artikkelista.

Kirjoittaja on työskennellyt MBnetin ylläpitäjänä 1999–2013 ja on nykyään järjestelmäsuunnittelija Forcepoint-tietoturvayrityksen maailmanlaajuisissa projekteissa. Kolumni julkaistu Mikrobitin numerossa 7/2017.