Julkisuus ja avoimuus ovat ehkä useimmin sosiaaliseen mediaan liitettyjä luonnehdintoja. Kyse on osittain harhasta.

Avoimuuden korostaminen liittyy aikaan, jolloin Facebook alkoi laajeta maailmanlaajuiseksi. Palvelu edellytti käyttäjiltä oman nimen ja kuvan käyttöä, ja Mark Zuckerberg esiintyi avoimuuden airuena julistamalla, että ”yksityisyyden aika on ohi”.

Lähes kahden miljardin käyttäjän somepalvelun johtajan lausunnot ovat olleet kiinnostavia myöhemminkin. Viime vuosina Zuckerberg on korostanut käyttäjien kontrollia tietoihinsa – samaan aikaan, kun yhtiö on yhdistänyt satojen miljoonien käyttäjien WhatsApp- ja Facebook-tiedot toisiinsa. Enemmistö ei lue käyttöehtoja saati lopeta palvelun käyttöä niiden muutosten vuoksi.

Ennen Facebookia oli harvinaisempaa esiintyä netissä omalla nimellään. Nykyäänkin monelle on tärkeämpää tulla unohdetuksi kuin nähdyksi. Jo usean vuoden ajan on ollut nähtävissä trendi, että myös nuoret toimivat sosiaalisessa mediassa mieluummin kahden kesken tai pienessä ryhmässä kuin julkisissa foorumeissa.

Viime vuosina nopeimmin kasvaneet somepalvelut ovat kaikkea muuta kuin avoimia. WhatsAppissa viestitellään kahdenkesken tai pienissä ryhmissä. Snapchatissa aniharva tekee julkisia my storyja. Instagramin käyttäjät pitävät profiilinsa yleensä julkisina, mutta henkilön löytäminen edellyttää hänen tunnuksensa tietämistä.

Siirtyminen pieniin piireihin näkyy lähiympäristöön liittyvien somekanavien yleistymisenä. Facebookissa tämä ilmenee satojen puskaradioryhmien suosiona. Kun asut tietyllä alueella, sinua todennäköisesti kiinnostavat juuri siihen alueeseen liittyvät asiat, tapahtumat ja ihmiset.

Uudet trendit ovat tuoneet uusia somepalveluita. Lasten ja nuorten keskuudessa hiljattain levinnyt Zenly tarjoaa lähipiirin keskustelujen ohella tarkan paikannuksen kartalla. Paikkatietoon perustuvat somepalvelut kuten Foursquare tekivät tuloaan jo muutama vuosi sitten, mutta eivät vielä silloin levinneet yleiseen käyttöön.

Jodel-keskustelupalvelu on yleistynyt Suomessa viime syksystä lähtien etenkin opiskelijoiden keskuudessa. Se yhdistää yksityisyyden ja paikallisuuden: käyttäjät toimivat anonyymisti ja näkevät korkeintaan 10 kilometrin säteellä olevat keskustelut.

Suhtautuminen anonymiteettiin on kaksijakoista. Se on sekä keino suojata itseä että tehdä harmia jäämättä kiinni. Ongelmia syntyy tilanteissa, joissa toinen osapuoli ei ole anonyymi. Esimerkiksi Ask.fm-palvelussa puolittainen anonyymius on johtanut myös nimettömään kiusaamiseen.

Jodelissa kaikki ovat anonyymejä, ja se vaikuttaa mainiolta ratkaisulta. Palvelussa on tehokas vertaismoderointi: jos jodlaus saa viisi miinusääntä, se katoaa. Anonyymius edellyttää kuitenkin keskustelijoilta kypsyyttä. Jodelilla on syystä K18-merkintä Googlen sovelluskaupassa.

Aika näyttää, onko Jodelista kasvamaan muidenkin kuin opiskelijoiden somepalveluksi. Aiheet pyörivät vielä vahvasti opiskelun ympärillä, mutta sekaan mahtuu keskusteluja esimerkiksi terveydestä, ihmissuhteista, ruoasta, urheilusta ja lähikauppojen alennuksista. Jodel on joka tapauksessa jotain uutta somepalvelujen kartalla ja tekee anonyymistä nettikeskustelusta tuttua yhä useammille käyttäjille.

Kirjoittaja on yrittäjä, sosiaalisen median kouluttaja ja tietokirjailija. Kolumni julkaistu Mikrobitin numerossa 7/2017.