Tein tässä jokunen päivä sitten sellaisen tempauksen, että asensin Windowsin Raspberry Pi -korttitietokoneelle. Ei, en Windows 10 IoT Coren, vaan oikean, täysiverisen työpöytä-Windowsin.

Microsoft on tehnyt Windows 10:stä oman varianttinsa myös 64-bittisille arm-suorittimille, josta harrastelijahakkerit puolestaan ovat vääntäneet arm-Windowsista Raspberry Pi 3:n kanssa yhteensopivan version.

Alkuperäinen Windowsin arm-versio toimii Qualcomm Snapdragon -järjestelmäpiirien kanssa, ja muutaman ison pc-valmistajan katalogeissa Snapdragon-Windows-koneita onkin näkynyt.

Mikrobitin toimituksessakin ehti käydä yksi Snapdragon-järjestelmäpiirillä varustettu Windows-tabletti joitakin kuukausia sitten. Sen verran ehdin laitetta käyttää, että se tuntui toimivan aivan sulavasti. Harmillisesti heti asentumaan laittamani ensimmäinen Windows-päivitys sai käyttöjärjestelmän palautuskelvottomaan solmuun, joten hieno mobiililaite päivittyi samalla lattialaatan käyttökelpoisuusasteelle.

Onneksi alustana oli nyt Raspberry Pi: jos käyttöjärjestelmä menee umpisoluun, ei muuta kuin muistikortti tyhjäksi ja uusi käyttöjärjestelmä sisälle.

Valmistellaan, valmistellaan. Älä hätäile, Windows asentelee itseään ja on ehkä jo tunnin päästä käyttökunnossa.

Windowsin asennus Raspiin kesti kokonaisuudessaan joitain tunteja. Aikaa meni niin työkalujen ja muiden tarvittavien tiedostojen metsästelyyn kuin itse asennukseenkin, joka oli yllättävän hidasta puuhaa.

Oli muuten täysin turhaa ajanhukkaa. En ole koskaan elämässäni käyttänyt yhtä hidasta tietokonetta kuin Raspberry Pitä, johon on asennettu Windows. Kaikki ne Commodore 64:t, mustavalko-086:t ja mitä näitä x86- ja arm-vekottimia on tullut 30 vuoden aikana käytettyä, yksikään ei ole tuntunut käyttäjästä yhtä hitaalta. Commodoren latausajat kasetilta olivat pitkiä, kyllä, mutta jahka io-pullonkaulasta oli päästy eroon, laite toimi (eli pelit pyörivät) sulavasti. ’

Windows-Raspi toimii kaikessa äärimmäisen jähmeästi. Kun nettiselaimen klikkaa auki, se saattaa avautua joskus seuraavien sekuntien tai kymmenien sekuntien päästä, ellei kaadu siihen mennessä. Tehtävienhallinnan avaamalla syy on helppo löytää: PEBKAC, eli käyttäjän virhe.

Raspiin ei kannata asentaa Windowsia, sillä käyttöjärjestelmä on niin raskas, että se rouskuttaa tyhjäkäynnilläkin valtaosan Raspin suoritintehosta ja lisäksi myös massamuisti eli microsd-kortti rouskuttaa tulipunaisena dataa edestakaisin. Gigatavun keskusmuistikin on heti tukossa. Kun odotin vuorokauden Windowsin käynnistymisen jälkeen, taustalla oleva levyn käyttö oli vähentynyt, mutta se ei juurikaan parantanut järjestelmän käyttökelpoisuutta.

Jos Raspberryn matelu Windowsissa kiinnostaa, tsekkaa ihmeessä videomme.

Murheenkryyni. MikroPC 8/2009:ssä testaamani Sony Vaio VGN-P21Z oli varustettu raskaalla Windows Vistalla, hitaalla yksiytimisellä Atom-suorittimella ja todella hitaalla 1,8 tuuman kiintolevyllä. Raspberry Pi Windows kympillä osoittautui yhtä käyttökelvottomaksi.

Ehkä lähimmäksi yhtä käyttökelvottoman hidasta rautaa ylsi vuosikymmen sitten (MikroPC 8/2009, pdf) eräs Sony Vaio -miniläppäri, jonka rampauttivat äärimmäisen vähävirtaisen eli hitaan Atom-suorittimen ja todella raskaan Windows Vistan ohella yliaggressiivinen virustorjuja sekä äärimmäisen hidas 1,8 tuuman minikiintolevy.

Toivoin silloin, että laitteen olisi saanut Linuxilla, se olisi voinut olla sitten käyttökelpoinen.

Nyt on déjà vu -tunne: Windows tukehduttaa Raspberryn sen verran pahasti, että tuli nopeasti mieli takaisin Linuxin pariin.