Elokuun Mikrobitissä Kari Haakana kirjoitti, ettei enää vastaa tuntemattomiin numeroihin. Itse en freelancerina voi olla näin ehdoton, mutta ulkomailta tuleviin puheluihin en vastaa enää ollenkaan.

Syynä ovat ”Microsoftin tuesta” tulevat huijaussoitot. Niitä on kesästä lähtien tullut jo kolmisenkymmentä, pahimmillaan pari kolme päivässä. Jatkuva rimputtelu alkaa jo pikkuisen kiristää hermoja, vaikka päällisin puolin vaikutan rauhalliselta.

Puhelut tulevat suomalaisista ja ulkomaisista numeroista. Puhelimeni näytölle ilmestyy silloin esimerkiksi ”Tanska” tai ”Iso-Britannia”. Numerot ovat väärennettyjä, joten niiden estäminen ei auta mitään. Seuraava soitto tulee eri numerosta.

Huijarit haluaisivat asentaa uhrin koneelle etähallintaohjelmiston, jolla voi urkkia käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Kuvioon kuuluu myös luottokorttitietojen kalastelu tietokoneen maksullisen ”korjauksen” takia.

Huijareiden robotti soittelee numeroavaruutta läpi. Kun uhri vastaa, puhelu yhdistyy keskuksen työntekijälle. Tästä johtunee se, että vastaamisen jälkeen on pieni viive, ennen kuin huijari aloittaa litaniansa.

Jatkuva rimputtelu alkaa jo pikkuisen kiristää hermoja.

Vastasin yhteen puheluun, mutta huijari ei ilmeisesti kuullut sanojani vaan odotteli linjalla. Jäin mykkänä kuuntelemaan, mitä tapahtuu.

Taustalta kuului hälinää vilkkaassa call centerissä Intian takamailla.

Linjallani odottanut nuorehko nainen kikatteli ja keskusteli työkaverinsa kanssa hindiksi. Lopulta hän sulki linjan.

Haakana kummasteli sitä, että internet-operaattorit kykenevät rajoittamaan sähköpostin spämmitulvaa, mutta teleoperaattorit tai viestintäalaa valvova Traficom eivät näytä halukkailta tekemään huijauspuheluille mitään.

Kysyin asiasta Traficomilta ja tele­operaattori Telialta. Telian turvallisuusasiantuntija Kristian Wester­stråhle totesi, ettei Microsoft-huijauspuheluita pystytä estämään nykyisillä keinoilla. Puhelu esimerkiksi Intiasta reititetään monen maan kautta Suomeen, ja vastaanottava operaattori näkee ketjusta vain viimeisen vaiheen, joka voi olla hyppy vaikkapa Ruotsista Suomeen.

Traficomin erityisasiantuntijan Juha Tretjakovin mukaan tiuhaan vaihtuvien väärennettyjen numeroiden blokkaaminen ei ole mahdollista operaattoritasolla. Siinä olisi se riski, että estettäisiin aidoista suomalaisista liittymistä ulkomailta soitettuja puheluita.

Sen sijaan alkuvuoden 2020 häläripuheluhuijauksiin pystyttiin puuttumaan, koska soitot tulivat samoista aidoista liittymänumeroista. Tässä huijauksessa ideana on se, että uhri ei ehdi vastata ulkomaiseen numeroon ja soitto takaisin tulee kalliiksi. Tretjakovin mukaan näistä puheluista pystytään blokkaamaan jo 99 prosenttia.

Ratkaisu voisi löytyä kansainvälisellä yhteistyöllä ja telealan sopimilla standardeilla. Westerstråhlen mukaan Euroopassa ei ole tällaista vielä näköpiirissä, mutta Yhdysvalloissa ollaan kehittämässä puheluturvallisuutta lisääviä standardeja robottipuheluiden aiheuttaman ongelman vuoksi.

Se hanke on kuitenkin vielä alku­tekijöissään ja vaatisi kaikkien operaattoreiden sitoutumista sopimuksiin.

Kolumnia viimeistellessäni puhelin hälytti kaksi kertaa. Ruudulla luki ­”Marokko”. En vastannut – enkä soittanut takaisin.

Kirjoittaja on koneita ja nappuloita rakastava viestinnän asiantuntija. Twitter: @PasiKivioja