Kun tunnereagointi saa vallan, some on omiaan vahvistamaan vääriäkin käsityksiä sen sijaan, että se auttaisi korjaamaan niitä, pohtii Harto Pönkä.

Oletko törmännyt nettiväittelyissä tilanteeseen, jossa tiedät olevasi oikeassa, mutta vastapuolen virheelliset väitteet saavat enemmän tykkäyksiä?

Somessa reagoidaan herkästi tunne edellä, silmänräpäyksessä ilman kriittistä arviointia. Facebook lanseerasi tykkäysnapin vuonna 2009. Aiemmin väittelyissä oli pärjättävä järkevillä perusteluilla. Nyt joukkovoima nostaa väitteistä nopeasti esiin suosituimman.

Kaiken muun ohella somessa jaetaan uutisia. Some on uutiskanavana 18–24-vuotiaille suomalaisille jo tärkeämpi kuin tv, radio ja sanomalehdet (Reuters Institute, 2017). Somesta ja erityisesti Facebookista on tullut keskeinen uutiskanava, enemmistölle huomaamatta.

Uutisiin reagoidaan kuten muihinkin some-viesteihin. Nopeissa tilanteissa ei pysähdytä puntaroimaan vaihtoehtojen totuudellisuutta, vaan klikataan ja jaetaan niitä uutisia, joihin halutaan uskoa. Verkostojen mekanismit pitävät huolen siitä, että suhteellisesti kannatetuimmat uutiset leviävät laajimmin.

Kun tunnereagointi saa vallan, some on omiaan vahvistamaan vääriäkin käsityksiä sen sijaan, että se auttaisi korjaamaan niitä. Tähän saumaan iskevät valeuutiset ja mielipiteenmuokkaajat. Herkimmin reagoidaan tunteita herättäviin, kritisoiviin väitteisiin.

Vaikka reaktiomme ovat ajatusta nopeampia, emme ole kokonaan hölmöjä. Medialiiton (2017) kyselyssä 43 % vastaajista kertoi törmäävänsä viikoittain verkossa uutisiin, jotka eivät ole täysin totuudenmukaisia. Moni oli jakanut vahingossa valeuutisia, useimmin 25–34-vuotiaat. 60 % vastaajista kertoi odottavansa, että presidentinvaaleihin pyritään vaikuttamaan valeuutisilla.

Facebookia, Googlea ja Twitteriä on kritisoitu siitä, että niillä on suhteettoman suuri valta siihen, mitä sisältöjä verkossa näemme. Facebookia on arvosteltu etenkin siksi, että sen mainoskonetta on käytetty niin valeuutisten kohdentamisessa kuin vaalivaikuttamisessa. Facebook-dataa käytetään ihmisten profilointiin myös palvelun ulkopuolella.

Facebook vastasi kritiikkiin tammikuussa kertomalla tekevänsä muutoksia algoritmiin. Jatkossa käyttäjät näkevät virrassaan vähemmän mm. linkkejä uutissivustoille ja videoita. Ihmisten omat julkaisut ja paljon kommentoidut julkaisut nostetaan paremmin esille.

Reuters Instituten tilastot osoittavat, että somen uutiskäytön lisääntyessä luottamus uutisiin vähenee. Suomessa uutisiin luotetaan silti kaikista maista eniten. Korkea sivistystaso ja kriittinen ajattelu suojaavat valeuutisilta. Silti luottamus uutisiin on laskenut meilläkin parissa vuodessa 68 %:ista 62 %:iin. Syitä löytyy toki mediasta itsestäänkin.

Someen on kohdistettu yltiöpositiivisia toiveita. On aika herätä siihen, että kyseessä on monessa suhteessa haastava ympäristö, jossa edistetään niin hyviä kuin pahoja aikomuksia.

Somepettymys näkyy konkreettisesti verkko-osallistumisen laskuna. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa luettiin blogeja vuonna 2017 lähes yhtä paljon kuin 2014, mutta blogien kommentointi on laskenut 13 %:ista 5 %:iin. Lisäksi somen päivittäisen käytön kasvu näyttää pysähtyneen. AudienceProject-tutkimusyhtiön mukaan myös nuorten suosimien Snapchatin ja YouTuben käyttö laskivat viime vuonna.

Kirjoittaja on yrittäjä, sosiaalisen median kouluttaja ja tietokirjailija.