Lue koko testi: Mikrobitti testasi 4 edullista verkkokiintolevyä. Noin 200 eurolla saa jo pätevän laitteen.

**

Yhdellekään Mikrobitin lukijalle ei toivon mukaan tule uutena asiana se, että varmuuskopioiden ottaminen omista korvaamattomista tiedoista on tärkeää. Eri asia on sitten se, mitä itse kukin pitää turvallisena.

Oma varmistusstrategiani on kolmiportainen. Ensimmäinen varmuuskerros on Windowsin peilattu tallennustila, johon tallennan kaikki tärkeät tiedostot kuten työni, itse otetut valokuvat ja kaiken muun, mitä ei kohtuullisella vaivalla voi korvata. Reaaliaikainen peilaus suojaa kuitenkin vain laiterikoilta, ei esimerkiksi huolimattomuudelta tai haittaohjelmilta.

Toinen porras on ulkoinen kiintolevy, jolle otan säännöllisesti kopion kaikesta korvaamattomasta. Säilytän levyä toisella puolella taloa kuin missä muu tietotekniikka on, joten tulipalo tai murtovarkaus työhuoneessa ei todennäköisesti hävittäisi varmistettuja tietoja.

Kolmas varmistuskerros on tärkeiden tiedostojen jatkuva synkronointi pilvisäilytyspalveluun. Kun tiedot ovat turvassa myös pilvessä, eivät isoimmatkaan kotitaloa kohtaavat katastrofit kuten maan tasalle palaminen hävitä kaikkea. Pilvessä säilyvät myös tiedostojen vanhat versiot, mikä suojaa monenlaisilta huolimattomuusvirheiltä.

Edellä kuvattu saattaa kuulostaa aavistuksen neuroottiselta, mutta toisaalta en ole 30 vuoden mittaisen pc-käyttäjän urani menettänyt yhtäkään korvaamatonta tiedostoa laiterikon tai muun vahingon takia.

Pelkälle nas-laitteelle varmuuskopiointi on helppoa, mutta ei kaikissa tilanteissa riittävää. Niin kutsutut off-site- eli toisessa sijainnissa säilytettävät varmuuskopiot on syytä muistaa ottaa säännöllisesti, mikäli käytössä ei ole pilvipalvelua.