Muistatko vielä, kun halutessaan rahaa piti ottaa tilikirja ja marssia konttoriin? Sitten pankkivirkailija kirjoitti summan tilikirjaan ja latoi massit tiskiin. Oi niitä aikoja.

Sami Kuusela on sarjayrittäjä ja Hupparihörhö-startup-konsulttifirman perustaja.

Kaltaiselleni nelikymppiselle konttorikokemukset ovat lapsuusmuistoja, sillä ensimmäiset pankkiautomaatit pultattiin seiniin jo 70-luvun lopussa. Alkoi valtava mullistus, joka teki monesta pankkivirkailijasta työttömän.

80-luvulla jonotimme maksuautomaateille. Kunnes internet-ajan myötä meidät kaikki pakotettiin nettipankkeihin. Nykyään monesta konttorista ei edes saa rahaa.

Seuraavaksi käteinen katoaa tai muuttuu ainakin epäilyttäväksi tavaksi hoitaa maksuja. Mutta mitä muuta tapahtuu?

Viime aikoina on meuhkattu, kuinka seuraava digimurros tulee tapahtumaan pankkialalla. Ensin uudistettiin media ja ihmisten välinen viestintä, nyt bittivallankumous iskee pankkeihin.

On ihme, että yhä jaksamme jäykkiä finanssitaloja, joiden asiakaspalvelu tarkoittaa sitä, että keksitään uusia maksuja asiakkaille samalla, kun vähennetään palvelun määrää ja laatua.

Tähän asti pankkeja on suojellut tiukka lainsäädäntö. Kun valtio estää vapaan kilpailun, ei tarvitse uudistua. Kohta tilanne muuttuu. Parin vuoden kuluttua EU:n direktiivi pakottaa pankit avaamaan asiakkaidensa tilien rajapinnat ulkopuoliselle. Sen jälkeen mistä tahansa palveluyrityksestä voi tulla pankki.

Mitä sillä sitten on väliä? Luulisi ainakin pankkeja pelottavan, sillä millenniaalien asenteita tutkinut Millennial Disruption Index totesi, että pankkitoimiala on valtavissa muutospaineissa. Nuoresta sukupolvesta 71 prosenttia kertoi menevänsä mieluummin hammaslääkäriin kuin kuuntelevansa pankkien horinoita ja kolmasosa jopa väitti, ettei koe tarvitsevansa pankkia lainkaan. Siis mihinkään.

Olin maaliskuussa puhumassa pankkialan seminaarissa, jossa esiintyi myös Googlen maajohtaja. Hanna Kivelä kertoi karusti, että pankit ovat pihalla. Maajohtajan mukaan Suomessa tehdään miljoona pankkialaan liittyvää hakua päivässä, mutta pankit eivät osaa hyödyntää kuluttajadataa.

Mitä sitten tapahtuu? Arvauksia on monia. Samassa seminaarissa puhunut futuristi Teemu Arina arveli, että datasta tulisi valuuttaa. Jokainen meistä on arvokas tietolähde ja voisimme maksaa antamalla tietojamme yleiseen käyttöön. Toiset taas puhuvat maksujen muuttumisesta näkymättömiksi, kuten jo esimerkiksi Uberin kohdalla tapahtuu.

”Siinä vaiheessa kun nouset tavallisesta taksista maksamatta, tajuat kuinka ylivoimainen maksutapa automaattiveloitukset ovat”, totesi eräs osallistuja tauolla.

Se on ainakin selvää, että pankeista tulee palvelutaloja. Tai ne tapetaan.

Juttu julkaistu alun perin Mikrobitin numerossa 6/2016. Tilaa lehti.