Tänä palvelunestohyökkäysten, haittaohjelmien ja vakoiluohjelmien aikana on kovin kurjaa, että niin monella ohjelmalla ja laitteella on surkean lyhyt elinkaari. Itse ohjelma tai laite kyllä jatkaisi toimintaansa vielä useammankin vuoden ajan, mutta päivityksiä – edes tietoturvasellaisia – ei monessa tapauksessa jatketa paria vuotta pidempään.

Mikäli satut ostamaan laitteen siinä vaiheessa, kun sen markkinoille tulosta on jo puolitoista vuotta aikaa, saat tukea ehkä vain puolisen vuotta. Jippii. Ei ihme, että rikollisilla on niin auvoiset päivät.

Ymmärrän tuen päättymisen niissä tapauksissa, kun pinnan alla tapahtuu jotain suurempaa, kuten jos loikataan 32-bittisestä arkkitehtuurista 64-bittisen arkkitehtuurin puolelle. En kuitenkaan usko, että likimainkaan kaikissa tapauksissa raudan kohdalla tapahtuu mitään noin dramaattista.

Valtaosa mobiililaitteista, kotireitittimistä ynnä muista joka tapauksessa toimii Linuxin päällä, joten ajurituesta ei tuen katkeamisen ainakaan luulisi olevan kiinni. Eivätköhän ne vanhat ajurit siellä yhä ole tallella pinnan alla.

Käyttöliittymän kohdalla tilanne voi olla eri siinä vaiheessa, kun se hyppää kokonaan uuteen sukupolveen: tällöin vanhempi, hitaampi rauta toki voi näyttää ikänsä, eikä enää jaksa pyörittää kotiruudun näyttämistä ja ohjelmasta toiseen vaihtamisen animaatioita sujuvasti. Ja pöh!

Tähänkään en usko.

Jos älypuhelimella pystyy suhteellisen sujuvasti kuvaamaan ja editoimaan vähintään Full HD -videoita ja pelaamaan näyttäviä pelejä, niin miksei sitten se näennäisesti kauhean kevyt käyttöliittymäkin toimisi? Tarvitaanko ikonien ja valikoiden piirtämiseen gigatolkulla muistia ja uusin mahdollinen mobiilinäytön­ohjain? Amigalla riitti seitsemän megahertsiä ja 512 kilotavua muistia (+512 kilotavun ROM-piiri) perusnäkymään ja paljon pidemmällekin.

Niin, taas tämä pappa turinoi 80-luvusta. Olen kuitenkin sitkeästi sitä mieltä, että nykykäyttöliittymät kaipaisivat aikamoista optimointia, mitä tulee koodin tehokkuuteen. Applekin onnistui iOSin versioiden 11 ja 12 välillä optimoimaan koodia monilta osin kymmeniä prosentteja tehokkaammaksi, ja tämän huomaa tällä kertaa käytännössä eikä vain mainospuheissa.

Tässä tuskin on valtavista sankaritarinoista kyse, vaan lähinnä on käytetty aikaa siihen, että on hieman katselmoitu alunperin kauhealla kiireellä naputeltua koodia ja kitketty sieltä pahimmat lapsukset pois.

Takaisin alkuperäiseen aiheeseen. Olisin kovin onnellinen, jos laitteiden valikoista voisi ruksia vaihtoehdon ”Kyllä, haluan kokeilla toimivatko uusimmat päivitykset tässäkin laitteessa silläkin riskillä, että laite lakkaa osittain tai kokonaan toimimasta”.

Onneksi sentään on olemassa DD-WRT:n ja LineageOSin kaltaisia projekteja, joilla saa puhallettua vanhoihin laitteisiin uutta henkeä ja jopa uusia toimintoja.

Jospa joskus laitevalmistajatkin tukisivat näitä virallisemmin, niin pääsisivät vanhojen laitteidensa tukemisen kanssa kevyemmällä kuormalla ja samalla saisivat hyvää mainetta käyttäjiensä keskuudessa.

Kirjoittaja toimi MBnetin ylläpitäjänä 1999–2013 ja työskentelee nykyään Forcepoint-tietoturvayhtiössä järjestelmäsuunnittelijana sen maailmanlaajuisten projektien parissa. Twitter: @the_jaba

**

Marraskuun Mikrobitti on ilmestynyt. Testissä muun muassa pelikäyttöön sopivat puhelimet, älykellot sekä panssaroidut mobiililaitteet ja läppärit. Lisäksi tuomme käytettynä ostetun Amigan vuoteen 2018.

Lue lisää uudesta lehdestä.