Yhteisöpalveluita käytti viime vuonna 69 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista, Tilastokeskus kertoo. Tulos oli iso yllätys, joskin se jäi medialta huomaamatta. Edelliset kolme vuotta lukema oli pysytellyt 61 prosentissa ja usean some­palvelun käyttö oli laskenut. Viime vuonna somen käyttö ampaisi kuitenkin uuteen ennätykseen.

Syynä on tietenkin korona. Kun tuttavapiiriä ei voida tavata fyysisesti, hoituu yhteydenpito kätevästi ­yhteisö-­ ja pikaviestipalveluissa. Koronasta riittää somessa keskusteltavaa myös tuntemattomien kanssa.

Facebook onnistui yllättämään jälleen kerran. Sen käyttäjämäärä kääntyi laskuun vuonna 2018 tietosuoja­kohujen takia. Nuorimmat käyttäjät ovat jättäneet Facebookin, ja sitä on totuttu sanomaan senioreiden someksi. Kuitenkin Facebookin käyttö kääntyi viime vuonna kasvuun lähes kaikissa yli 20-vuotiaiden ikäryhmissä. Facebookilla on nyt noin 2,8 miljoonaa käyttäjää ­Suomessa kuukausitasolla.

Facebookin salaisuus on moni­puolisuus. Sen yleisin käyttötarkoitus on edelleen yhteydenpito kavereihin, mutta sitä käytetään myös viihteeseen, yritysten ja uutisten seuraamiseen sekä ammatilliseen verkostoitumiseen. Monelle tärkeimpiä ovat ammatti- ja harrasteryhmät.

Instagramin käyttö kasvoi korona­vuonna nopeimmin. Audience­Project-tutkimusyhtiön mukaan sen käyttöosuus ponnahti 15–75-vuo­tiail­la suomalaisilla 46 prosentista 54:ään. Palvelulla on nyt noin 2,3 ­miljoonaa suomalaiskäyttäjää.

Someväittelyjen sävy on mennyt yhä hämärämmäksi.

Instagram on menossa teineiltä pois muodista. Alle 18-­vuotiai­den käyttäjien määrä laskee, mutta kasvuvaraa riittää vielä sitä vanhemmista. Käyttäjien laskennallinen keski-ikä on nyt 32 vuotta.

Instagramissakin yleisimpiä käyttö­tarkoituksia ovat kavereiden seuraaminen ja viihde. Yksi seikka tekee siitä yrityksille erityisen kiinnostavan: sen käyttäjät ovat kaikista somepalveluista yritysmyönteisimpiä.

Muidenkin suosituimpien some­palvelujen käyttäjämäärä kasvoi viime vuonna. Edellisten lisäksi näitä ovat WhatsApp, YouTube, Twitter, Snapchat, Pinterest, LinkedIn, Jodel, Twitch ja TikTok. Viimeisintä käyttää Audience­Projectin mukaan nyt noin 8 prosenttia 15–75-vuotiaista suomalaisista.

Korona-aika eI ole ollut verkossa pelkkää auvoista tykkäilyä. Etenkin Twitteristä on muodostunut koronaan ja muuhun politiikkaan keskittyvä kisahalli. Keskinäinen riitely ja blokkailu ovat johtaneet siihen, että vaikka Twitterin käyttäjämäärä nousee, twiittejä julkaisevien määrä on laskenut alimmilleen vuoden 2017 jälkeen.

Poliittisilla someväännöillä on vaikutusta. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan sosiaalinen media vaikuttaa jo joka toisen äänestäjän päätökseen kunnallisvaaleissa.

Someväittelyjen sävy on mennyt yhä hämärämmäksi. Se näkyy esimerkiksi Jodelissa. Sille on käymässä samoin kuin monelle anonyymipalvelulle ­aiemmin: nimettömyyden suojista voidaan huudella ja herjata mitä tahansa ilman vastuuta.

Tykkäsipä somen keskustelukulttuurista tai ei, yksi asia on selvä: elämme nyt suurinta sosiaalisen median buumia sitten Facebookin yleistymisen vuosina 2008–2011, ja somen vaikutus ­maailman tapahtumiin on voimakkaassa kasvussa.

Kirjoittaja on yrittäjä, sosiaalisen median kouluttaja ja tietokirjailija sekä JSN:n yleisöjäsen 2021–2023. Twitter: @hponka