Mikrobitti testasi hiljattain 6 tuoretta tablettia, lue testi.

**

Myönnän olevani tablettiaddikti. Olen käyttänyt iPadeja päivittäin niiden ensimmäisestä sukupolvesta lähtien ja niiden rinnalla myös lukuisia Android-tabletteja vuosien mittaan.

Tabletti on minun go-to-laitteeni. Sen ääreen hakeudun oletuksena vapaa-ajalla ja sillä hoidan mielelläni paljon työasioitakin, erityisesti sähköposteja ja viestejä. Vaikka puhelimen ruutu on iso, ei se tarjoa itselleni samaa käyttökokemusta kuin tabletti.

Näppäimistökannen kanssa tabletilla on mukava kirjoittaa, koska se ei tunnu työkoneelta työnteon pahassa merkityksessä. Tämä on mielenkiintoinen havainto, johon olen vuosien saatossa päätynyt. Tietokoneen ääreen siirryn vasta viimeistelyvaiheessa, kun pitää hallita isoja taulukkoja, käsitellä kuvia tai saada useita ikkunoita rinnakkain samaan näkymään.

Pelaan tabletilla päivittäin. Angry Birds Friends on oiva tapa nollata ajatukset työpäivän päätteeksi. Tablettipeleissä viehättää niiden keveys ja kosketusnäytön konkreettinen tuntuma. Keskittymistä vaativat lyhyet älypelit toimivat myös mainiosti.

Lyhyille peleille löytyy aina aikaa ja pelaamisen voi katkaista helposti, kun tulee muuta tekemistä. Konsoli- ja pc-pelaaminen on siihen verrattuna iso urakka. Tilanne on sama kuin vertaisi kahdenkymmenen minuutin komediasarjoja Taru sormusten herra -elokuviin.

Perheessämme vain puolisolla ei ole omaa tablettia. Lapset ovat kasvaneet omien tablettiensa parissa ja käyttö on opittu noin kahden vuoden iässä. Vaikka molemmilla on nykyään jo omat puhelimet, ovat tabletit päivittäisessä käytössä aivan kuten itsellänikin.

Suurin ilo iPadista on ollut isovanhemmilla. Kahdella kolmesta iPad on osoittautunut täsmäosumaksi, jonka ansiosta tietokoneen käytöstä on luovuttu kokonaan. Nopeasti aukeava ja syliin mahtuva tabletti on tutustuttanut vanhemman sukupolven niin somen kuin suoratoistopalvelujen maailmaan. Se on myös erinomainen väline olla videopuheluyhteydessä lapsenlapsiin.