Kameran tärähdysherkkyyteen ei oikeastaan ole kuin kaksi lääkettä. Yksi on koko ja paino, jotka vähentävät tärinöitä massan hitaudeksi kutsutun fysiikan ilmiön avulla.

Toinen on kameran sijoittaminen jonkinlaiselle tuelle tai jalustalle. Tavallisen kameran kohdalla temppu on suht’ yksinkertainen, sillä jokaisessa vakavasti otettavassa kamerassa on pohjassa kiinnityskierre jalustaa varten. Kännykässä ei ole.

Tähänkin löytyy apu useimmista kamerakaupoista. Niin tunnetut merkkivalmistajat kuin Kauko-Idän ihmepajatkin ovat hoksanneet ilmiselvän markkinaraon ja tuoneet myyntiin puhelimen ympärille napakasti asettuvat puristimet, joiden pohjassa on standardi jalustakierre.

Parhaimmassa tapauksessa pidikkeen mukana tulee jopa jonkinlainen pieni pöytäjalustakin, joka vapauttaa kuvaajan kädet tai koko kuvaajan puhelimen pitelystä. Eikä apuneuvosta tarvitse halvimmillaan pulittaa kuin pari kolme kymppiä. Kalleimmat, erikoistuneemmat jalustat, kuten Jobyn melkein minkä tahansa ympärille kietoutuvat GorillaPod-mallit, voivat maksaa satasenkin hujakoilla.

Perinteisempi. Perinteisen italialaisen jalustavalmistajan, Manfrotton, pieni pöytäjalusta on tukeva ja helposti aseteltava. Jalustaa saa sekä sellaisenaan että jämäkän puhelinpidikkeen kanssa pakettina. Jälkimmäinen maksaa muutaman kympin. Kuvan jalustaa on tuunattu Arca-Swiss-yhteensopivalla pikakiinnityssovitteella, jolloin jalustaa on helppo käyttää isompienkin kameroiden kanssa ja toisaalta kännykkäpidikkeen saa näppärästi napsautettua isommankin jalustan päälle. Jari Tomminen

Jalusta ei kuitenkaan auta paljoa, jos halutaan kuvata liikkuvaa videota. Liikkuvaa siis siinä mielessä, että kamera on liikkeessä.

Ammattimainen elokuva- ja videotuotanto raskaine kameroineen on jo vuosikymmeniä turvautunut niin sanottuihin steadicam-tyyppisiin inertiavakaimiin. Ne ovat kuitenkin harrastelijoiden näkökulmasta hankalia ja kömpelöitä, vaikka markkinoille on tullut hyvinkin pienille ja kevyille laitteille tarkoitettuja malleja.

Huomattavasti suositummiksi ovat nousseet liikeantureita käyttävät, moottoroidut vakaimet eli gimbaalit. Gimbaalitkin tulivat ensin ammattikäyttöön, mutta verraten yksinkertainen ja edullinen tekniikka löysi hyvin nopeasti tiensä kuluttajille suunnattuihin tuotteisiin. Matkapuhelimillekin sopivia, ison talvipompan taskuun mahtuvia yhden käden gimbaaleja on ollut markkinoilla jo muutaman vuoden ajan.

Gimbaali. Nelikoptereistaan tunnettu DJI toi ensimmäisten joukossa myyntiin kännyköille tarkoitetun gimbaalivakaimen. Kuvan alkuperäistä Osmo Mobilea on tuunattu pienellä vastapainopaketilla hieman raskaamman kännykän tasapainottamiseksi. Kännykkägimbaalit maksavat merkistä ja mallista riippuen parista sadasta eurosta neljään, viiteen sataan euroon. Jari Tomminen

Gimbaali vaimentaa erityisen tehokkaasti liikkuvan kameran ärsyttävimpiä heilahduksia eli erilaisia kiertoliikkeitä. Suoraviivaisia, liikeakselien suuntaisia heilahduksia vakain sen sijaan pystyy vaimentamaan heikommin.

Paitsi kameran liikkeiden tasaamiseen videokuvauksessa, gimbaali sopii myös erinomaisesti käytettäväksi paikallaan olevan kameran kanssa. Käyttökohteita on vaikkapa hallitussa panoraamavalokuvauksessa tai ohjelmallisesti automatisoidussa kohteenseurannassa.

Mikrobitti testaa 12 kamerapuhelinta maaliskuun numerossa, joka on tilaajilla ja lehtipisteissä 21.3.2019.