Tekstinkäsittelyohjelmien klassikolla on paljon päteviä haastajia. Pääseekö kirjoittaja niillä flow-tilaan?

Se tunne, kun juttu on kirjoittamista vaille valmis. Toimituspäällikkö kyselee jo tekstin perään, mutta ruudulla loistaa tyhjä sivu.

Valkoisen paperin kammo. Tunnetaan myös tyhjän arkin syndroomana. Ironista kyllä, tähän oireyhtymään ei löydy työkaluja edes parhaiden tekstinkäsittelyohjel­mien kuvakkeista ja alasvetovalikoista.

Loppujen lopuksi kirjoittaja on aina ypöyksin tekstinsä kanssa, vaikka apuna olisi minkälaista hilavitkutinta.

Mutta yritetään.

Olen saanut tehtäväkseni kokeilla viittä erilaista tekstinkäsittelyohjelmaa. Aikaa on ollut kuukausikaupalla, mutta vanhoista rutiineista on vaikea päästää irti. Word aukeaa aina kuin vahingossa.

Aivoni ovat sopeutuneet Office-maailmaan, olen kasvanut Wordin parissa ja tekstityöläisenä se on osa minua. Lähtöasetelma softavertailulle on siis epäreilu, kun yksi ohjelma dominoi markkinaa ja hallitsee ajattelua.

Wordilla on etumatkaa. Word 1 eli Multi-Tool Word julkaistiin jo vuonna 1983. Sen jälkeen Microsoft on julkaissut vuoden tai kahden välein uusia versioita, joilla se valtasi markkinaosuutta ensin kilpailevalta WordStarilta, sitten 80-luvun lopussa tekstinkäsittelyohjelmien standardiksi nousseelta WordPerfect-ohjelmalta. Windowsille ensimmäinen Word julkaistiin vuonna 1989.

Word oli 1980-luvun alussa käänteentekevä, koska siinä oli wysiwyg-editori (what you see is what you get) ja muista tekstinkäsittelyohjelmista poiketen sitä käytettiin hiirellä. Aikalaisilla otti oman aikansa, ennen kuin näin mullistavaan tekniikkaan totuttiin. 1990-luvun alussa Word nousi kuitenkin markkinajohtajaksi pc-koneissa.

Nykyisin Wordin asema ei ole aivan itsestään selvä, sillä päteviä ja ennen kaikkea ilmaisia haastajia on tullut paljon. Tässä vertailussa mukana olivat Wordin lisäksi ilmaiset Google Docs, LibreOffice Writer, LaTexiin pohjautuva LyX ja maksullinen Scrivener. Muita Wordin ilmaisia haastajia ovat muun muassa WPS Office Writer, Apache OpenOffice Writer, FreeOffice TextMaker ja AbiWord.

Jos siis hyväksytään lähtökohta, että on Word ja sitten on muita tekstinkäsittelyohjelmia, niin on aika turha väitellä siitä, mikä niistä on paras. Hedelmällisempää on tutkia, missä muut teksturit ovat kätevämpiä ja millaiseen käyttötarkoitukseen ne ovat sopivia.

Tekstinkäsittelyohjelman käyttötarkoitukset ovat moninaiset. Jos ei ole tarkoitus tuottaa muistilappuja kummempaa, WordPadin kaltaiset pikkusovellukset riittävät. Toisessa ääripäässä ovat ammattikirjoittajat ja tutkijat erityistarpeineen. Niitä ei Wordin siistillä wysiwygillä ratkaista.

Hyvää ilmaiseksi. Ilmaisen lähdekoodin LibreOffice Writer muistuttaa toiminnoiltaan Wordia.

Kirjoittajan nirvanaa kutsutaan flow’ksi. Se on mielentila, jossa tekstin tuottaminen sujuu vimmalla ja keskeytyksettä. Omat ajatukset tuntuvat nerokkailta ja ajantaju katoaa. Juuri nyt ei ole sellainen fiilinki, mutta kyllä tämä tästä.

Parhaimmillaan tekstinkäsittelyohjelman yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys mahdollistavat flow’n alkamisen heti. ”Sen kun alat kirjoittaa!” Flow kuitenkin tyrehtyy nopeasti, jos aikaa tuhrautuu säätämiseen.

Tekstureiden jyvät erottuvat akanoista, kun tekstin massa kasvaa kymmeniin sivuihin ja käyttäjä uhkaa eksyä itse luomaansa erämaahan. Tekstin vierittäminen käy hitaaksi ja työlääksi, kun pitää etsiä vastauksia esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin kuin ”Mihin tämä lähdeviite viittasikaan?”, ”Sopisiko tämä osa tekstistä paremmin jonnekin muualle?” ja ”Muistinko esitellä tämän henkilöhahmon?”

Akateeminen vaihtoehto

Tämän vertailun tehokkain flow’n tappaja on LyX, jonka kanssa säätämiseen tuhrautui alussa tuhottomasti aikaa. Jo pelkkä ohjelman lataaminen ja asentaminen tuntuivat kestävän iäisyyden. Ohjelman ansiot ovatkin muualla kuin kirjoittamisen sujuvuuden ja luovuuden tukemisessa.

LyX on graafinen tekstieditorikäyttöliittymä LaTeX-käyttäjille, jotka ovat tottuneet muotoilemattomaan tekstiin wysiwyg-editorien muotoiltujen tekstien sijaan. 1980-luvulla kehitettyä LaTeXia käytetään akateemisissa piireissä muun muassa luonnontieteiden, tilastotieteen, tietojenkäsittelytieteen ja taloustieteiden tekstien julkaisemisessa.

Jos avaa Wordilla LyX-tiedoston, jossa on yksi rivi tavallista kirjoitusta, Word näyttää sen LaTeX-koodina. Koko tiedoston pituus on noin 80 riviä tekstiä, joka sisältää erilaisia määrittelyjä. LyXin käyttäjän ei tarvitse nähdä vaivaa tämän koodin vääntämiseen, vaan muokkaukset voi tehdä graafisessa editorissa ja viedä sitten LaTeXiin.

Parhaimmillaan LyX on siis lukujen ja matemaattisten kaavojen esittämisessä, mutta mikään ei estä kirjoittamasta sillä vaikkapa kirjeitä tai käsikirjoituksia, sillä dokumenttipohjia on ohjelmassa lukuisia.

Wordin ilmainen haamu

Hyvät mausteet. Google Docsille voi sanella suomeksi. Scrivenerissä taustamateriaalin voi tuoda samaan kattotiedostoon.

Ensivaikutelma on mutkattomin LibreOffice Writerissa ja Google Docsissa. Vapaan lähdekoodin LO Writer vaikuttaa alusta asti tutulta, muistuttaahan se toiminnoiltaan paljolti noin kymmenen vuoden takaista Wordia. Ilmaisuus houkuttelee käyttäjiä, jotka eivät halua maksaa Wordista.

Merkittävimmät erot Wordiin verrattuna ovat esimerkiksi siinä, ettei Word tue tekstidokumentin viemistä sovelluksesta kuvana eikä sivujen ja kehysten erilaisia tyylejä. Lisäksi Word pystyy taulukoiden sisällä vain yksinkertaisiin laskutoimituksiin, kun taas LO Writer pyörittelee monimutkaisiakin kalkulaatioita.

LO Writer ei vielä tue usean käyttäjän samanaikaista editointia, mikä Wordissa onnistuu OneDriven tai SharePointin kautta.

Simppeli, selaimella tai mobiilisovelluksella käytettävä Google Docs on kuin tehty tukemaan kirjoittajan flow’ta, mutta en käyttäisi sitä esimerkiksi monimutkaisten graafisten esitysten tekemiseen, koska jo tekstin muotoilu­asetuksissa on puutteita.

Myös Word tuottaa harmaita hiuksia, kun pitäisi saada taulukoita, kuvia ja kuvatekstejä napakasti paikoilleen. Muutamassa tutkimusprojektissa on tullut tämän ominaisuuden kanssa ähellettyä pitkään, kun kuviot ja kuvatekstit heilahtelevat minne sattuu. LO Writerissa asemointi toimii paremmin.

Jos on kiire lopetella ja sammuttaa konetta, tallentamattoman tiedoston saaminen oikeaan kansioon halutulla nimellä on esimerkiksi Wordissa monen klikkauksen takana ja siksi hidasta. Google Docsista käyttäjä pääsee pois selaimen sulkemalla, ja tiedostot ovat silti tallessa.

Kirjailijoiden valinta

Proosamaisen pitkän tekstin ja laajan tutkimusraportinkin koostamiseen sopii erityisen hyvin Scrivener. Kotimaisista kirjailijoista ohjelmaa käyttävät muun muassa Markus Leikola, Tiina Raevaara ja Anne Leinonen.

Scrivenerin vahvuus on siinä, että se mahdollistaa kätevästi tekstin rakenteellisen hallinnan ja laajankin oheisaineiston säilytyksen varsinaisen käsikirjoituksen yhteydessä. Kappaleita ja lukuja voi järjestellä uudestaan ilman pitkän tekstimassan vierittämistä tai leikkaamista ja liimaamista. Jotkut käyttävät Scriveneriä kirjoitusprosessin alkuvaiheessa ja siirtyvät loppueditoinnin ajaksi toiseen tekstieditoriin.

Kuvat ja taulukot eivät tuota ohjelmalle ongelmia. Scrivenerillä voi lisätä tekstiin myös matemaattisia yhtälöitä. Ohjelma vaatii ensin opiskelua, kärsivällisyyttä ja kokeilunhalua. Teknisiä erikoistaitoja sen hallinta ei kuitenkaan vaadi. Ohjelmassa on hyvät tutoriaalit, myös videomuodossa.

Jos aikomuksena on kirjoittaa vain lyhyehköjä, yhden otsikon alle mahtuvia tekstejä, Scrivener on tarkoitukseen turhan monimutkainen ja massiivinen.

Scriveneristä ei ole varsinaista ilmaisversiota, mutta kokeiluversiota voi käyttää maksutta 30 vuorokautta. Tämä lasketaan vielä todellisen käytön mukaan.

Parempi kuin Word?

Microsoftin ohjelmistot hallitsevat markkinoita ja määrittelevät monella käyttäjällä vaatimusten lähtötason. Ennestään vieraan tekstinkäsittelyohjelman pitää siis olla tosi näppärä käyttää, jotta kokeilua edes harkitsisi. Erityistarve voi sanella sen, että joku päätyy vaativamman ohjelman käyttäjäksi.

Teksturin visuaalinen miellyttävyys ja käyttöliittymän helppous ratkaisevat siinä vaiheessa, kun tutustuu uuteen ohjelmaan. Tässä mielessä LibreOffice Writer ja Google Docs pärjäsivät parhaiten Wordille, ja näiden kanssa teen todennäköisesti yhteistyötä vastedeskin.

Korkeamman kynnyksen takana olivat Scrivener ja LyX. Jälkimmäisen asentaminen oli työlästä nörttihommaa, eikä ulkoasu hivele silmää. Nämä seikat ovat silti toisarvoisia, kun ohjelman toiminnot ovat jo tulleet käyttäjälleen tutuiksi ja hyviksi todetuiksi.

Rujonkin softan kanssa tulee toimeen, jos se on juuri omaan käyttötarkoitukseen sopiva.

Tarkista teksturin oikoluku

Suomalaiselle yksi tärkeä seikka tekstinkäsittelyohjelmaa valittaessa on se, löytyykö ohjelmasta tukea suomenkieliselle oikoluvulle ja tavutukselle. Tällä on suuri merkitys tekstin laadun kannalta, vaikka pelkän automaattisen oikoluvun varaan ei oikeinkirjoitusta voikaan jättää.

Tässä Word on selvästi paras testatuista tekstureista. Sen suomenkielinen oikoluku ja tavutus toimivat verrattain luotettavasti. Automaattinen tavutus ei kuitenkaan osaa jakaa yhdyssanoja sanavälien kohdalta.

Google Docsissa ja LyXissä on suomenkielinen oikoluku, jonka toiminta ei kuitenkaan ihan vakuuta. Docsissa voi myös opettaa ohjelmalle kieltä lisäämällä sanoja omaan sanakirjaan.

LibreOffice Writerin heikkous on suomen kielen puute, mutta tarjolla on Voikko-niminen maksuton oikoluvun lisäosa LibreOfficen lisäosapalvelusta.

Scriveneristä ei ole suomenkielistä versiota, eikä ohjelmaan saa suomen kielellä toimivaa oikolukua. Tämä on pitkä miinus.

Kun teksti on saatu kasaan Scrivenerillä, se on syytä kierrättää vielä vaikkapa Wordin oikoluvussa.

Google Docs – Tiimityötä pilvessä

Hinta: Ilmainen

Google Docsilla on kiistämättömiä valtteja, jotka tekevät siitä tekstinkäsittelyssä houkuttelevia. Paitsi että se on ilmainen ja heti valmis ilman asennuksia, se on myös erittäin pelkistetty ja yksinkertainen käyttää. Jos tarvitsee kirjoittamiseensa flow’ta, Docs tekee sen saavuttamisen mahdollisimman helpoksi.

Docs on alussa jopa epäilyttävän simppeli käyttäjälle, joka on tottunut useamman klikkauksen takana oleviin toimintoihin. Esimerkiksi tallentamisen eteen ei tarvitse tehdä mitään, koska se hoituu automaattisesti Google Driven pilvipalveluun. Drivesta löytyy myös tiedostojen versiohistoria, josta vanhan tiedoston palauttaminen käy nopeasti. Samalla omat filet ovat aina mistä tahansa verkon yli saatavilla.

Lisäksi Docsin ehdoton valtti ovat sen tarjoamat yhteistyömahdollisuudet monen käyttäjän kesken. Tiedostoja voi jakaa suoraan muille käyttäjille ilman sähköpostin liitetiedostojen pyörittelyä edestakaisin. Samaa tiedostoa voi muokata useampi käyttäjä yhtaikaa, ja Docs tallentaa tiedon siitä, kuka on muokannut mitäkin.

Näin yhdestä tekstistä ei ole liikenteessä kymmentä erilaista versiota, joista tietysti se keskeneräinen päätyy lopulta vahingossa julkaistavaksi. Pilvitallennus ja jakolinkkien joutuminen vääriin käsiin ovat tietysti mahdollinen tietoturvariski.

Word 2016 – Pakollinen tuttavuus

Hinta: 98 € tai Office-paketissa alk. 62 €/vuosi

Tuttu ja turvallinen, osa yleissivistystä, pakollinen, vähäeleisen tyylikäs, joissakin tilanteissa kömpelö. Esimerkiksi näillä laatusanoilla voisi kuvailla tekstinkäsittelyohjelmien klassikkoa Microsoftin Wordia.

Wordilla on tehty niin kokousmuistioita, kauppalistoja, heippalappuja taloyhtiön ilmoitustaululle, opinnäytetöitä kuin kokonaisia romaanejakin. Nopeisiin pikkujuttuihin se on usein vähän turhan kömpelö, ja suurten tekstimassojen kanssa käyttäjä menettää kokonaiskäsityksen tekstisisällöstään viimeistään 50 sivun jälkeen. Näin ollen Word ei välttämättä ole paras teksturi kirjan tai laajan tutkimuksen tekemiseen.

Wordin hyvät puolet: se on selkeä, graafinen käyttöliittymä, joka toimii intuitiivisesti, eli käyttäjä osaa vaistomaisesti hakea toimintoja tietystä paikasta. Toimintoja on niin paljon, että niitä on joskus vaikea löytää, mutta sisäinen ohjeistus on kätevä ja kattava. Mitään kursseja ei tarvita Wordin hallitsemiseksi perustasolla. Kurssin käynyt saa kuitenkin ohjelmasta huomattavasti enemmän irti.

Maksaahan se, mutta jos Wordia ajattelee työkaluna, on se hintansa väärti ja maksaa itsensä nopeasti takaisin. Office-paketti tulee monesti jo valmiiksi asennettuna koneeseen, joten Wordilta on vaikea välttyäkään.

LibreOffice Writer 5.3 – Laatua ilmaiseksi

Hinta: Ilmainen

Vapaan lähdekoodin OpenOfficen perinteenjatkaja LibreOffice Writer ei paljossa häviä Wordille. Itse asiassa tekstinmuokkausnäkymä muistuttaa vuosikymmenen takaista Microsoftin Wordia. Tuttuuden vuoksi käytön opettelu sujuu vikkelästi ja vaivatta.

Paikoitellen LO Writer toimii jopa esikuvaansa jouhevammin. Ja on tietenkin ilmaiseksi asennettavissa niin monelle Windows-, Mac- ja Linux-laitteelle kuin haluaa. Microsoftin Office ei Linux-tukea tarjoa.

LibreOfficella on ideologinen tausta. Sen kehittäjät uskovat vapaan ohjelmiston periaatteisiin ja työnsä jakamiseen ilman rajoitteita. Tässä on keskeisin pesäero Microsoftiin ja Googleen, joiden kaupallisten sovellusten lähdekoodi ei ole vapaasti hyödynnettävissä ja kehitettävissä. Käyttäjien ja kehittäjien yhteisö parantelee ja testaa LibreOfficen ominaisuuksia avoimesti koko ajan käyttäjien tarpeiden pohjalta.

LO Writerin vahvuuksia ovat sen nopeus, tehokkuus ja kyky tulla toimeen kaikkien tärkeimpien tiedostoformaattien kanssa. Word-tiedostoja se lukee myös.

Ohjelman heikkoudet liittyvät käyttöliittymän vanhanaikaisuuteen ja kömpelyyteen. Asennustiedosto on yli 210-megainen jööti, jonka käyttöönotossa menee kotvanen. Ohjelmasta ei myöskään vielä ole saatavilla pilveen integroitua versiota eikä tablettisovellusta. Omia tiedostojaan voi kuitenkin käyttää Dropboxin, Google Driven ja OneDriven kanssa.

LO Writer lienee parasta, mitä tekstinkäsittelyn saralla on ilmaiseksi saatavilla.

Scrivener 1.9.7.0 – Isolle tekstimassalle

Hinta: iOS 18 €, Windows ja Mac 36 €

Scrivener on ammattikirjoittajan ja erityisesti kirjailijan käyttöön suunniteltu tekstinkäsittelyohjelma. Sen ominaisuudet tulevat parhaiten esiin pitkien tekstien rakentamisessa ja muokkaamisessa.

Perinteisissä tekstinkäsittelyohjelmissa kirjanmittaisen tekstin hallitseminen on hankalaa, jos pitäisi esimerkiksi vaihtaa kirjan lukujen järjestystä. Scrivenerillä jokaista palikkaa pystyy siirtelemään mielin määrin. Jokaiselle luvulle voi myös kirjoittaa synopsiksen ja ladata luvun omalle “ilmoitustaululle” kuvia ja muuta taustamateriaalia.

Kaiken projektissa tarvittavan voi kerätä Scriveneriin. Ohjelmassa on valmiita pohjia erilaisiin lajityyppeihin: romaaniin, tietokirjaan, opinnäytetyöhön, käsikirjoitukseen.

Scriveneriin pystyy tuomaan tekstiä muista tekstinkäsittelyohjelmista, ja lopputuotteen saa ulos ohjelmasta tavanomaisten tekstiformaattien lisäksi vaikkapa epub-, post script – ja Kindle book -muodoissa.

Tekstieditorissa on epäloogisuutta, jos on tottunut käyttämään vain Wordia. Säätöjä joutuu välillä etsimään aika monesta hakemistosta. Jos on tarkoitus kirjoittaa vain lyhyehköjä, yhden otsikon alle mahtuvia tekstejä, Scrivener on tarkoitukseen turhan monimutkainen ja massiivinen.

Kirjailijalle ohjelmassa piilee kaikenlaisia herkkuja, kuten vaikkapa fiktiivisten henkilönimien generaattori.

LyX 2.2 / LaTeX – Ei aloittelijoille

Hinta: Ilmainen

Jo pitkä ja monimutkainen asennusprosessi karsii hupikokeilijat LyXin parista. Asennustiedoston koko on 262 megatavua, ja sitä ujutetaankin sitten systeemiin huolella.

LyX ei ole wysiwyg- vaan wysiwym-editori, mikä tarkoittaa suomeksi ”näet, mitä tarkoitat”. Pääpaino on silloin siinä, mikä on dokumenttien rakenne – ei niinkään niiden ulkoasu. Ja silloin ulkoasu on… no, aika karu.

LyXin työkaluvalikko ei ole ihan kaikkein perinteisin, sillä sieltä löytyy toimintoja muun muassa termistöviitteen, TeX-koodin ja matematiikkamakron lisäämiseksi. Tällaisia toimintoja ei Wordissa ole, joten LyXillä onkin ihan oma käyttötarkoituksensa ja asemansa matemaattisia kaavoja ja muita hieroglyfejä sisältävien tekstien tuotannossa. LyXiä käytetään muun muassa akateemisten artikkeleiden, opinnäytteiden ja kirjojen tekstien tekemiseen.

Käytön opettelu vaatii jonkin verran kärsivällisyyttä. Ohjelmaa enemmän käyttäneet suosittelevat ensin LaTeXin perusteiden opiskelua, koska se on ennen pitkää edessä joka tapauksessa. Uusien käyttäjien on helppo aloittaa kokeileminen LyXin graafisella käyttöliittymällä, jonka taustalla toimii LaTeX. LaTeX taas sopii nörttihenkiselle käyttäjälle, jonka pitää saada kontrolloida toimintoja kooditasolla ihan itse.

LyXin tiedostot voi konvertoida LaTexin kautta esimerkiksi html-formaattiin, pdf:ksi tai OpenDocumentiksi (ODF). Pientä hankaluutta aiheuttaa se, ettei LyX lue Word-tiedostoja.