Kun netti ei toimi niin nopeasti kuin pitäisi, tarkista ainakin seuraavat mahdolliset ongelmakohdat.

1. Langallinen vai langaton?

Laitteet kannattaa aina kytkeä ethernet-verkkokaapelilla suoraan laajakaistamodeemiin, jos mahdollista. Kaapeli tarjoaa tyypillisesti langatonta verkkoa nopeammat ja luotettavammat yhteydet kodin sisällä.

Jos kotona on useita koneita, eikä modeemissa ole riittävästi lähiverkkoliitäntöjä, kannattaa hankkia kytkinlaite yhteyden jakamiseksi. Nopeuden lisäksi verkkokaapeli takaa langatonta yhteyttä vähäisemmän nopeuden vaihtelun ja pienemmän latenssin eli viiveen. Mitä alhaisempi viive, sitä paremmin esimerkiksi konsoli- ja pc-verkkopelit sekä videoyhteydet toimivat.

Verkkolaitteeksi kannattaa hankkia sellainen, jossa on gigabitin verkkoportit.

2. Langattoman verkon laitteet

Tyypillisin kotiverkon pullonkaula on nykyisin langaton lähiverkko eli wlan (tai wifi). Langattomasta lähiverkosta kannattaa käyttää uusimman 802.11ac-tekniikan viiden gigahertsin taajuutta. Tuki on oltava sekä modeemissa tai reitittimessä että verkkoon kytketyssä laitteesta kuten älypuhelimessa.

Myös joissakin vanhemman 802.11n-verkon laitteissa on tuki 5 GHz:n taajuudelle.

Uusimmilla 802.11ac-tukiasemilla päästään yli 200 megabitin sekuntinopeuksiin. Jos kotona on kuitenkin vanhempi 802.11g- tai 802.11n-tekniikan tukiasema, joka ei tue 5 GHz:n taajuutta, muodostuu langattomasta verkosta pullonkaula. Uudet tukiasemat eivät onneksi ole kalliita, halvimmillaan laitteen saa 30 eurolla.

Myös tietokoneen ikä vaikuttaa enimmäisnopeuteen. Vaikka liittymä olisi nopea, 15 vuotta vanhassa läppärissä ei todennäköisesti ole riittävän nopeaa wlan-piiriä.

Modeemia tai reititintä ei kannata koskaan laittaa kaappiin sisälle tai asunnon nurkkaan vaan mahdollisimman näkyvälle paikalle, ainakin tärkeimpien käyttöpaikkojen kannalta.

3. Langattoman verkon säädöt

Jotta langattoman wlan-verkon kanssa saisi hyödynnettyä laajakaistaliittymän, on verkko säädettävä oikein.

Hyvässä mobiililaitteessa tai tietokoneessa on aina sekä 2,4 että 5,0 gigahertsin langattomat lähiverkkoyhteydet ja viiden gigahertsin tulisi tukea uusinta 802.11ac-standardia.

Viiden gigahertsin taajuuden saattaa joutua kytkemään päälle wlan-tukiaseman asetuksissa. Sinne kytkeydytään yleensä nettiselaimella laitteen ohjeiden mukaan.

Parhaissa kotikäyttöön tarkoitetuissa modeemeissa ja reitittimissä wlan-verkon kantama on nykyään moniantennien ansiosta merkittävästi vanhoja laitteita parempi. Niitä kutsutaan joko 3×3 mimo- tai 4×4 mimo -antenneiksi.

Langaton verkko on aina häiriöherkkä: 2,4 gigahertsin taajuudella nopeutta häiritsevät muut verkot. Ongelmaan voi auttaa taajuuskanavien vaihtaminen tukiaseman asetuksissa.

Jos kodissa on monta kerrosta tai paljon väliseiniä, ei tukiasema välttämättä kanna joka huoneeseen. Silloin kannattaa kokeilla 2,4 gigahertsin taajuutta, koska tällä signaali läpäisee paremmin esteitä.

Saatavana on myös wlan-toistimiksi kutsuttuja laitteita, joilla voi laajentaa langattoman verkon kuuluvuutta kotona. Ennen ostopäätöstä on tarkistettava, onko laite yhteensopiva oman tukiaseman kanssa. Varminta on valita tukiasema ja toistin samalta valmistajalta.

Operaattorin kautta voi saada laajakaistareitittimeen päivitykset automaattisesti. Hankalaa on, ettei tätä voi tietää muuten kuin tarkistamalla asia operaattorilta tai laajakaistamodeemin tai tukiaseman asetuksista. Usein tosin asiakas ei itse pääse juuri vaikuttamaan operaattorin toimittaman laitteen asetuksiin.

4. Asunnon sisäinen kaapelointi

Ethernet-kaapelin pitäisi olla vähintään cat5e-laatua, joka tukee tiedonsiirtonopeuksia gigabittiin sekunnissa asti. Uusimmat cat6a-kaapelit tukevat tiedonsiirtoa 10 gigabittiin sekunnissa asti. Vanhoja cat5-kaapeleita kannattaa välttää, koska niiden nopeus rajoittuu 100 megabittiin sekunnissa.

Saatavana on myös suojattuja verkkokaapeleita (merkinnöin F/UTP, U/FTP, SF/UTP ja S/FTP), jotka ovat tavallista kalliimpia, paksumpia ja vaativat maadoituksen. Normaalissa kotikäytössä niillä ei yleensä saada lisähintaansa vastaavaaa etua.

5. Kiinteistön ja operaattorin verkOT

Kiinteistön sisäverkon laatu voi vaikuttaa laajakaistan nopeuteen. Tämän verkonosan vastuu kuuluu kiinteistölle ja sisältää kiinteistön sisäiset kaapelit esimerkiksi teknisestä tilasta asuntoon ja asunnon sisällä kulkevan kaapeloinnin.

Uusissa taloissa on tyypillisesti nykyaikainen datakaapelointi, ja vanhoissa taloissakin kaapelit on saatettu uusia esimerkiksi putki- tai sähköremontin yhteydessä.

Valokuidulla tai kaapelitelevisioverkon kaapelilla päästään gigan nopeuteen.

Puhelinliittymien adsl2-teknologiassa käytettävällä puhelinkaapelilla päästään teoriassakin vain 24 megabittiin sekunnissa sisäänpäin, mutta käytännössä harvoin edes lähellä tätä.

Yhteyden saatavuus on kysyttävä paikalliselta teleoperaattorilta.

Vanhan adsl2-liittymän Tyypillinen nopeus on 8–10 megabittiä, ja yhteyden laatu on vaihteleva.

Vielä suurempi ongelma on hidas yhteys ulospäin, vain noin megabitti sekunnissa. Tällainen liittymä tukkeutuu helposti, eikä tahdo riittää nykyisin esimerkiksi Netflix- ja verkkopelikäyttöön, jos kotona on useita käyttäjiä samanaikaisesti.

Yleensä asuintaloihin tulee vain yhden operaattorin yhteys, mutta ainakin adsl-yhteyttä käyttävän kannattaa tarkistaa, tuleeko taloon myös jokin toinen yhteys.

Osa operaattoreista tarjoaa puhelinlinjoille tehokkaampaa vdsl2-tekniikkaa, jolloin nopeus verkosta kodin suuntaan voi nousta 30–100 megabittiin riippuen etäisyydestä operaattorin keskittimeen ja yhteyden laadusta. Nopeus ulospäin voi yltää 5–10 megabittiin. Näin voi saada tuntuvan parannuksen yhteyden laatuun, vaikka taloon ei olisikaan vedetty kuitua.

6. Matkapuhelin-verkkoyhteys

Jos kotonasi ei ole kiinteää laajakaistaa vaan pelkästään 4g-mobiiliyhteys, uusien asuintalojen energiatehokkaat ikkunat voivat olla ongelma. Ne heikentävät signaalia niin, että yhteys on hidas, epävakaa tai pahimmillaan ei toimi sisällä lainkaan.

Tähän oikeastaan ainoa apu on hankkia ulkoantenni ja yhdistää se kotona olevaan 4g-mokkulaan tai -reitittimeen. Ulkoantennien hinnat alkavat muutamasta kymmenestä eurosta, ja niillä saa usein nostettua tiedonsiirtonopeuksia tuntuvasti.

Laitevinkkejä nopealle laajakaistalle

Jotta nopeasta nettiliittymästä saisi täyden hyödyn, kannattaa varmistaa laitteiden tukevan täysiä nopeuksia.

Kytkimet ja reitittimet yhdistävät useat tietokoneet, pelikonsolit ja televisiot nopeimmalla yhteydellä kiinteään laajakaistaliittymään.

Hyvässä kytkimessä on gigabitin (1 Gbit/s) tuki, ja mieluiten monta ethernet-verkkoporttia useita koneita varten.

Kytkimessä on syytä olla ainakin muutama gigabitin portti. Langattoman tukiaseman on tuettava 802.11ac-standardia, jolloin yhteenlasketuksi tiedonsiirtonopeudeksi saadaan teoriassa jopa useampi gigabitti sekunnissa..

Alla on muutamia eri valmistajien esimerkkilaitteita ominaisuuksineen (5/2017).