GeForce RTX 2060- ja 2070-piirit solahtavat Nvidian mallistoon luontevasti RTX 2080 -mallien alapuolelle. GTX 1660 Ti sen sijaan on nimetty todella omituisesti. Mallinimi viittaa kaikin tavoin edeltävään Pascal-arkkitehtuuriin, vaikka todellisuudessa 1660 Ti edustaa samaa Turing-sukupolvea kuin RTX 2000 -sarjalaisetkin.

Lisää uudesta näytönohjainsukupolvesta voi lukea Mikrobitin 10/2018 sivuilta 14–23 ja 70–71 sekä 21.3. ilmestyvästä Mikrobitin maaliskuun numerosta.

Nvidia halunnee mallinimien eroilla viestittää, että GTX 1660 Ti -piiristä on riisuttu RTX 2000 -sarjan hehkutetut uudet ominaisuudet eli säteenseurannan kiihdytys ja dlss eli tekoaälypohjainen reunanpehmennys. Nykypeleissä asialla ei käytännössä ole mitään merkitystä, koska molemmat ominaisuudet ovat toistaiseksi toteutumattomia tulevaisuuden lupauksia. Säteenseurantaefektejä tukevia pelejä on tällä hetkellä markkinoilla tasan yksi, Battlefield V. Senkin kohdalla on varsin kyseenalaista, ovatko heijastusefektit niin hienoja, että niiden huomattava vaikutus suorituskykyyn olisi hyväksyttävä.

Suorituskykytesteissä uudet ohjaimet asettuvat siististi odotettuun järjestykseen. GTX 1660 Ti:hin verrattuna RTX 2060:een satsaamalla saa noin kolmanneksen lisää tehoa. 2060:n ja 2070:n välillä tehoero kutistuu vajaaseen 20 prosenttiin, ja 2070- ja 2080-versioiden välillä tehohyppäys on jälleen hieman pienempi.

Verrattuna edeltävään sukupolveen RTX 2070 päihittää GeForce GTX 1080:n selvästi. RTX 2060 puolestaan asettuu noin GTX 1060- ja 1070-korttien puoliväliin, GTX 1660 Ti taas GTX 1070- ja 1080-korttien välimaastoon. Edeltävänkin sukupolven kortit ovat siis edelleen aivan käypiä ostoksia, kunhan hinta on oikea.

Testatut RTX 2060- ja 2070-kortit ovat erittäin järeästi jäähdytettyjä Asus Strix -versioita. Niillä on reilusti lisähintaa verrattuna maltillisemmalla jäähdyttimellä varustettuihin peruskortteihin. Etenkin RTX 2070 -ohjaimissa hintahaitari on hurja. Siinä missä edullisimmat perusversiot ovat alle 600 euron hintaisia, maksaa esimerkiksi testin Strix O8G -versio yli 200 euroa enemmän. RTX 2060- ja GTX 1660 Ti -korteissa hintakilpailu vaikuttaa purevan paremmin, ja hintaerot versioiden välillä ovat järkevämpää tasoa.

Etenkin RTX 2070:n tapauksessa järeimmällä jäähdytyksellä varustetun kortin hankkimisessa ei ole mitään mieltä, mikäli tarkoituksena ei ole viedä ohjaimen kykyjä äärirajoille ylikellottamalla. Tehtaalta saapuvien, samaan piiriin perustuvien korttien suorituskykyerot ovat niin vähäisiä, etteivät ne missään tapauksessa riitä perustelemaan hintaeroja.

Valinta testin kolmen ohjaimen välillä riippuu luonnollisesti ennen kaikkea budjetista. Halvimpienkin RTX 2070 -ohjainten liki 600 euron hintalappu ylittää useimpien ostajien kipurajat reilusti. RTX 2060:n saa itselleen edullisimmillaan 400 eurolla, mikä on edelleen paljon, muttei himopelaajalle välttämättä ylitsepääsemätöntä.

GTX 1660 Ti -korttien hinnat alkavat 300 eurosta. Täysteräväpiirtonäytön omistaja saa jo tällä rahalla kortin, jolla pyörittää miltei peliä kuin peliä vähintään 60 ruutua sekunnissa. Enemmän kannattaa maksaa vain, jos näyttö on joko tarkempi tai tiheämmin päivittyvä – tai jos haluaa varmasti päästä nauttimaan kaikista mahdollisista efekteistä myös tulevissa peleissä.

Massiivisella jäähdytyksellä varustetut Asus Strix-kortit eivät sovi pieniin koteloihin. Niissä on kuitenkin yksi erittäin kätevä ominaisuus, jota toivoisi moniin muihinkin pc:komponentteihin: ohjaimen rgb-valot saa pois päältä napinpainalluksella, eikä tätä varten tarvitse asentaa erillistä ohjaussovellusta.

MSI:n GTX 1660 Ti on huomattavasti Strixejä kompaktimpi, ja sujahtaa ongelmitta useimpiin mini-itx-koteloihin. Melua pikkukortista irtoaa rasituksessa hieman enemmän kuin Asuksista, mutta ei oikeaksi häiriöksi asti. Sähkö maistuu etenkin RTX 2070:lle erinomaisen hyvin, joten valmistajan suositukseen 500 watin virtalähteestä kannattaa suhtautua vakavasti.

3DMark-suorituskyky.Synteettisessä 3DMark-testissä tuloksiin ei mahdu yllätyksiä. Turing-sukupolven RTX 2060 ja edeltävän Pascal-sukupolven GTX 1080 ovat käytännössä tasoissa.
Shadow of the Tomb Raider. Ainoastaan hillittömän hintaiset RTX 2080 -kortit riittävät keskimääräisesti sulavaan 4k-pelaamiseen Shadow of the Tomb Raiderissa kaikilla muilla on tingittävä joko yksityiskohtaisuudesta tai tarkkuudesta. Täysteräväpiirtonäytön omistaja saa kalleimmista korteista vain hyvin vähän jos lainkaan vastinetta rahoilleen. RTX 2060 peittoaa tässä pelissä vanhemman GTX 1080:n, mikä ei kortin hintaan nähden ole huono suoritus.
Player Unknown’s Battlegrounds. PUBG:ssä kaikki kortit jaksavat täysteräväpiirtotarkkuutta mainiosti näyttävyydestä tinkimättä myös raskailla Ultra-asetuksilla, ja erot jäävät liki olemattomalle tasolle. 4k-tarkkuudella yhdessäkään kortissa ei riitä ytyä Ultra-kuvanlaatuasetuksiin, vaan RTX-korteillakin on pudotettava yksityiskohtaisuus High-tasolle, jos haaveena on 60 ruudun päivitysnopeus sekunnissa.
Fortnite. Fortnitessä RTX 2060:n ja 1660 Ti:n tehoerot jäävät hyvin pieniksi tai olemattomiksi. Toisin kuin useimmissa muissa peleissä, Fortniteä erittäin nopealla pelinäytöllä täysteräväpiirrolla pelaava saattaa saada rahoilleen vastinetta myös RTX 2070:n tapauksessa.
Ottoteho. Sähkönkulutuksessa erittäin kookkaat Turing-piirit ovat huomattavasti ahnaampia kuin edeltäjäsukupolvi. Myös RTX-korttien lepotilakulutus on selittämättömän korkeaa tasoa. Nvidia lupasi korjata asian ajuripäivityksellä heti ensimmäistä RTX:ien tullessa markkinoille, mutta mitään ei asiasta ole sen jälkeen kuulunut. Ottoteho on mitattu koko testikokoonpanosta, ei pelkästä näytönohjaimesta.