Asus ROG Swift PG27UQ -näyttö saapui Mikrobitin toimitukseen perjantaina. Kyseessä on ensimmäinen testiin saamamme 4k-tarkkuuden näyttö, joka yltää 144 hertsin virkistystaajuuteen.

Näyttö tukee myös G-Synciä eli näytön ja näytönohjaimen kuvataajuuden synkronointia Nvidian näytönohjaimilla, kuluttajalaitteiden sRGB:tä laajempaa dci-p3-väriavaruutta sekä DisplayHDR 1000 -standardia, eli sen kirkkaus yltää hdr-laajasävysisällössä parhaimmillaan tuhanteen kandelaan neliömetrillä.

Otin näytön heti tuoreeltaan kotiini viikonlopuksi käytännön pelitestejä varten. Nappasin labrasta mukaan myös Nvidian GeForce RTX 2080:n ja 2080 Ti:n, sillä tiesin että oma GeForce GTX 1080:ni ei riittäisi nykypeleissä 4k-tarkkuudella niin suuriin päivitysnopeuksiin, mihin näyttö yltää.

2080-sarjalaiset jäivät tosin käyttämättä, sillä virtalähteessäni ei ollut riittävästi pci-e-lisävirtaliittimiä 2080 Ti:tä varten; 2080:lle riittää kaksi 8-pinnistä lisävirtaliitintä, mutta sen(kin) ongelmaksi muodostui kortin pituus: näytönohjain ei mahtunut useita vuosia vanhaan Fractal Design R2 -kotelooni, joten RTX-sarjalaisten yhteistyö PG27UQ:n kanssa jäi toistaiseksi kokeilematta.

Onneksi testilabramme koneessa ei ole rajoituksia näytönohjainten mittojen suhteen, joten lopullisen arvion näytöstä nykynäytönohjainten parina voit lukea marraskuun Mikrobitistä.

Rauta kuntoon. Nopea 4k-näyttö vaatii nopean näytönohjaimen, ja kuvan MSI GeForce RTX 2080 TI Gaming X Trio vaatii poikkeuksellisesti kolme pci-e-lisävirtaliitintä. Kaikista virtalähteistä ei löydy riittävää määrää lisävirtaliittimiä. Lisäksi RTX 2080 -sarjalaiset ovat niin kookkaita, etteivät ne mahdu kaikkiin pc-koteloihin.

Testiin saapuneen Asus ROG Swift PG27UQ:n lisäksi Suomessa on myynnissä myös Acer Predator X27, joka on ominaisuuksiltaan PG27UQ:n kanssa identtinen. Kummassakin on käytössä sama AU Optronicsin 27-tuumainen ahva-kvanttipistepaneeli, jonka led-taustavalaistus on jaettu 384 alueeseen. Myös Predator X27 on tulossa labraamme heti, kun valmistajalta saamme sellaisen testilainaan.

Kumpikin näyttö maksaa noin 2 500 euroa. Kovasta hinnasta huolimatta näissä nopeissa 4k-näytöissä on jouduttu tekemään kompromisseja kuvanlaadun suhteen. Käytännön pullonkaulaksi muodostuu displayport-liitännän kaistanleveys, joka on tuoreimmassa 1.4-versiossa 25,9 Gbit/s. Kaista riittää 120 hertsin 4k-kuvalle ilman hdr-laajasävyjä eli 8-bittisellä väriavaruudella, hdr:ää eli 10-bittistä väriavaruutta käytettäessä maksimivirkistystaajuudeksi jää 98 hertsiä.

Kaistanleveyden pullonkaulaa voi väistellä chroma subsampling -alinäytteistyksellä, jossa osa kuvan väri-informaatiosta pudotetaan kyydistä. 4:2:2-alinäytteistyksellä displayportin kaistanleveys riittää myös 120 ja 144 hertsin 4k-kuvaan hdr-väreillä.

”144 hertsin” 4k-näyttöjen natiivitaajuus on 120 Hz, mutta paneelin voi ylikellottaa 144 hertsiin. 144 hertsillä on pakko käyttää 4:2:2-alinäytteistystä kuvan värisyvyydestä riippumatta.

4:2:2-alinäytteistyksessä vaakasuuntainen väri-informaatio on puolitettu. Peleissä ja elokuvissa kuvanlaatuero täydet värit tarjoavat 4:4:4:n ja 4:2:2:n välillä on silmämääräisesti olematon, mutta käyttöjärjestelmän työpöytätilassa tekstit menevät jonkin verran suttuiseksi. Työpöytätilassa otin hdr:n pois käytöstä ja laskin virkistystaajuuden suosiolla 120 hertsiin, että kuva pysyisi skarppina.

Viikonlopun pelailun perusteella Asus ROG Swift PG27UQ ei saanut vielä vetämään ostohousuja jalkaan. Vaikka näyttö tarjoaa pitkälti teknisesti parasta, mitä pelinäytöissä on tällä hetkellä tarjolla, PG27UQ tuntui silti joiltain osin jopa päivitykseltä jopa huonompaan suuntaan, sillä työpöydälläni on nököttänyt jo 3,5 vuoden ajan Philipsin 40-tuumainen va-paneelilla varustettu BDM4065UC-näyttö.

Koko oli merkittävä tekijä downgrade-fiilikselle. 27-tuumainen näyttö ei pärjää 40-tuumaiselle immersiossa, mutta kasvanut pikselitiheys ja erityisesti selkeästi parempi liiketoisto ja nopeampi virkistystaajuus miellyttivät. Vaikka PG27UQ:n paneelissa on näennäisesti alhaisempi kontrastisuhde kuin oman näyttöni suurikontrastisessa va-paneelissa, adaptiivinen taustavalaisu ja hdr-tuki tuovat esille selvästi suuremman dynamiikan ja käytännön kontrastin.

Hdr, G-Sync ja 144 hertsin päivitystaajuus näkyvät paitsi hinnassa, myös sähkönkulutuksessa. Sähkönkulutuksen varjopuolena on luonnollisesti lämmöntuotto, ja PG27UQ onkin varustettu aktiivisella jäähdytyksellä: sen sisuksissa pörisee tuuletin. Tuuletin ei ole kovin äänekäs, mutta sen tuottama äänensävy on ikävän kuuloista taajuudeltaan. Pelikäytössä nenän edessä inisevä näyttö kuulostikin häiritsevämmältä kuin pöydän alla pöhissyt teho-pc:ni, jonka matala hurina ei kuulosta lainkaan ilkeältä.

Aktiivisesti jäähdytetty. 27-tuumainen 4k/hdr/144 Hz vaatii rautaa myös näytön sisälle. Laitteen sisuksia jäähdytetään tuulettimella, joka inisee hieman ilkeän kuuloisesti, vaikkei onneksi kovin äänekkäästi.

Pari kuukautta odottelemalla 144 hertsin 4k-näytön saa selvästi halvemmalla – jos hdr:stä on valmis tinkimään. Loppuvuodesta myyntiin tuleva Acer Predator XB273K -näyttö tukee ainoastaan alempaa DisplayHDR 400 -standardia, eli sen maksimikirkkaus on selkeästi ensimmäisen aallon 4k 144 Hz -näyttöjä alhaisempi. Hintaa näytöllä on tosin noin 1 500 euroa, mikä on jo selkeästi siedettävämpi.

Ainakin nykyisellään käytännön hdr-kokemukset jäivät pliisuiksi, sillä pelikirjastossani on vain pari hdr:ää tukevaa peliä, Hitman ja Shadow Warrior 2. Näissä hdr näkyy selkeästi, mutta ei tarjoa niin isoa vau-efektiä, että olisin valmis maksamaan hdr-tuesta tonnin ekstraa. Lopullinen tuomio annettakoon tosin vasta sitten, jahka olemme päässeet kunnolla testaamaan useampia 144 hertsin 4k-näyttöjä.