Viimeisen vuoden aikana kauppojen hyllyille ilmestyneet mesh-tukiasemat tekevät kattavan wlan-verkon rakentamisesta ennennäkemättömän helppoa.

Langattoman verkon laajentaminen kotioloissa on ollut tuskaa koko wlan-tekniikan olemassaolon ajan. Mikäli yksi tukiasema ei ole suuren pinta-alan tai raskaiden seinärakenteiden vuoksi riittänyt tuomaan asuntoon riittävää kuuluvuutta, käytettävissä on ollut lähinnä huonoja tai hankalia vaihtoehtoja.

Tyypillisesti verkon laajentaja on joutunut turvautumaan lähtöhinnaltaan muutaman kympin wlan-toistimeen, joka vastaanottaa varsinaiselta tukiasemalta tulevan signaalin ja mainostaa verkkoa uudella nimellä.

Kotona on saattanut olla toistimen asentamisen jälkeen helposti neljäkin eri wlan-verkkoa eli ssid:tä – kaksi 2,4 gigahertsin ja kaksi viiden gigahertsin taajuusalueella. Ei erityisen kätevää, kun käyttäjän pitää käsin valita, mihin verkkoon haluaa milloinkin liittyä.

Toistimen tai toisen yksittäisen tukiaseman ssid:t ja salasanat voidaan toki määrittää samoiksi kuin päätukiasemalla, jolloin päätelaitteiden näkökulmasta ylimääräiset verkot katoavat. Tämä kuitenkin aiheuttaa usein niin sanotun sticky client -ongelman: päätelaite ei ymmärrä liittyä voimakkaammin kuuluvaan tukiasemaan asunnossa liikuttaessa. Tästä seuraa yhteyden pätkimistä ja katkeilua.

Edullisimpien toistimien suorituskyky saattaa myös muodostaa pullonkaulan, sillä niissä on vain yksi 2,4 gigahertsin radio, jolla ne sekä liittyvät wlan-reitittimeen että tarjoavat yhteyttä päätelaitteille.

Mikrobitti testasi joukon uusia mesh-tukiasemia, jotka ottavat parhaat puolet niin toistinten langattomuudesta kuin kaapelointia tarvitsevista wlan-järjestelmistä ja tarjoilevat lopputuloksen helppokäyttöisessä paketissa. Yksi tukiasemista kytketään internetiin, ja muut tukiasemat muodostavat siihen langattoman yhteyden joko suoraan tai toistensa kautta. Kolmen tukiaseman käyttöönottoon menee nopeimmillaan vain noin kymmenen minuuttia.

Mesh-tukiasemia on ilmestynyt viimeisen vuoden aikana enenevässä määrin kauppojen hyllyille. Testasimme niistä seitsemän: mukana olivat Asus Lyra AC2200, AVM Fritz!Box 7590 & Repeater 1750E, Google Wifi, Linksys Velop, Netgear Orbi RBK43, TP-Link deco M5 ja Ubiquiti AmpliFi HD. Verrokkilaitteena mukana on Asus ROG Rapture GT-AC5300.

Testin tulosten perusteella havaitsimme, että tukiasemien määrä ei ole suorituskyvyn tae. Laitteet eroavat ominaisuuksiltaan huomattavasti, ja oman kodin kohdalla oikea ratkaisu löytyy vain kokeilemalla. Bitin testin voittajaksi nousi Netgear Orbi RBK43, kunniamaininnan sai Ubiquitin ratkaisu.

Lue lisää uudesta Mikrobitistä.