Blacksad – Under the Skin on noir-etsiväseikkailu, joka perustuu Días Canalesin käsikirjoittamiin ja Juanjo Guardinon piirtämiin sarjakuva-albumeihin. Sarjakuvan maailma sijoittuu noin 1940-luvun Amerikkaan, mutta hahmot ovat kaikki ihmismäisiä eläimiä.

Nimihahmo Blacksad on savukkeita polttava, traagisen menneisyyden piinaava etsivä, joka saa pelin alussa uuden tapauksen tutkittavakseen. Nyrkkeilysalia pyörittävä Joe Dunn on tehnyt itsemurhan ja salin tähtinyrkkeilijä on kadonnut. Dunnin tytär Sonia sekä Blacksadin vanha ystävä, nyrkkeilijä Joe Osteombe palkkaavat Blacksadin purkamaan monimutkaista vyyhtiä.

Kuvankaunista ja kantaaottavaa

Ensimmäisen sarjakuva-albumin lukeneena peli tuntuisi olevan hyvin uskollinen sarjakuvan yksityiskohdille, kertoen kuitenkin oman uniikin tarinansa. Pelissä nähdään tuttuja hahmoja sekä tapahtumapaikkoja ja Blacksad toimii myös kertojana, noir-tyyliin sopivasti.

Myös poliittisia aiheita sivutaan keskusteluissa ja tapahtumissa, erityisesti rotusyrjintä tulee esille useampaankin otteeseen. Olin erityisen tyytyväinen siihen, että segregaatiosta puhuttaessa pelaajalla Blacksadin kengissä ei ollut kuin negatiivisia mielipidevaihtoehtoja valittavana. Muunlaiset vaihtoehdot olisivat toki muutenkin olleet älyttömiä, sillä Blacksad on itse musta.

Sarjakuvasta eroaa vahvasti oikeastaan vain pelissä käytetty värimaailma. Alkuperäisissä teoksissa on käytetty paljon murrettuja sävyjä sekä seepiaa, mutta peliin on valittu kirkkaita ja monipuolisia värejä. Sarjakuvajuuret näkyvät myös upeasti ja uniikisti kohtausvalikossa, josta voi valita aiempia kohtauksia uudelleenpelattavaksi. Avaintapahtumista tulee valikkoon sarjakuva-aukeamia, joista saattaa löytyä myös dialogia, jollaista ei pelattavista kohtauksissa ole.

Ruumiita, rystysiä ja rumia otteita

Tarinasta ei paljon voi sanoa paljastamatta tapahtumia, mutta käänteitä ja yllätyksiä löytyy koko rahan edestä. Ruumiita ilmaantuu seikkailun aikana useampia ja Blacksad saa turpaansa tämän tästä. Rikollismaailman ällöttävyyksiä ei siloitella ja kaiken kaikkiaan peli on hyvin brutaali. Kovin nuorille tai herkille pelaajille sitä ei voi siis suositella.

Mekaniikka on hyvin samankaltainen kuin muissakin moderneissa seikkailupeleissä: suurin osa toiminnoista keskittyy paikkojen perinpohjaiseen tutkimiseen ja muiden hahmojen kanssa keskusteluun. Välillä toimintakohtaus keskeyttää tutkimisen, jolloin pelaajan pitää rämpyttää tai painella nappeja nopeasti tietyssä järjestyksessä.

Etsiväpeleille tyypillisenä lisäyksenä tapausta ratkotaan erillisessä päättelytilassa, jossa löydettyjä johtolankoja voi yhdistellä päätelmiksi, jotka vievät juonta eteenpäin. Jokaisesta hahmosta on myös oma kansiomerkintänsä, josta voi tarkistaa selville saatuja yksityiskohtia.

Näiden perusmekaniikkojen lisäksi mukaan on otettu muutamia ideoita toimintaseikkailuista, jotka toimivat pääasiassa todella hyvin. Blacksadilla on kissavaistot, joiden käytön voi valita keskusteluvaihtoehdoista silloin tällöin ja välillä se on myös pakollinen osa tutkimuksen kulkua.

Kissavaistojen ollessa aktivoituna voi Blacksad tutkia keskustelukumppaneitaan sekä ympäristöä tarkemmin näkö-, kuulo- ja hajuaistiensa avulla. Tällöin aika hidastuu ja pelaajan pitää löytää liipaisimella zoomaamalla oikea kohta ohjaimen värinän sekä ruudulle ilmaantuvan ympyrän ohjaamana.

Toinen hauska lisäys on valikosta löytyvä ”Your Blacksad”, jossa näkyy erilaisia hahmoon liittyviä ominaisuuksia, jotka muuttuvat pelissä tehtyjen valintojen myötä. Se ei varsinaisesti vaikuta mitenkään pelin kulkuun, mutta on mukava lisä, joka näyttää valintojen merkityksen hahmon itsensä kannalta.

Turhaa ja turhauttavaa

Ainoa turha mekaniikka liittyy keräiltäviin asioihin. Ympäri peliä on ripoteltu keräilykortteja tai niiden palasia, jotka kerätään valikosta löytyvään keräilykansioon. Kortit liittyvät kaikki erilaisiin urheilulajeihin ja niiden kääntöpuolelta voi lukea tietoja kortissa esiintyvästä urheilijasta.

Pelaajaa kuitenkin muistutetaan alussa, että kortit eivät liity mitenkään ratkaistavaan tapaukseen ja kortit löytää pelaaja, ei Blacksad. Tämä muistutus rikkoo immersiota, eikä korttien tietoja kiinnosta edes lukea, koska se ei mitenkään liity muuhun pelin sisältöön.

Blacksadin pahin ongelma on kuitenkin sen bugisuus, jopa rikkinäisyyteen asti. Ongelma oli vielä pahempi julkaisuhetkellä, mutta jokin aika sitten tullut päivitys auttoi hieman asiaa. Sen jälkeenkin ongelmia on silti ollut aivan liian paljon.

Nurkkia nuohotessaan Blacksad jää kävelemään usein paikoilleen, johon hahmon pyörittäminen ympäriinsä saattaa auttaa. Taustamusiikki voi kadota kesken kaiken. Ennen päivitystä tekstit saattoivat hävitä, mutta tämä tuntuu olevan nyt korjattu. Keräilykortteja löytäessä ruudulle jää joskus pikselimössöä, jonka saa pois käväisemällä kohtausvalikossa.

Pahimpia bugeja ovat tapaukset, jossa ruutu jää jumiin ilman keskusteluvaihtoehtoja tai näyttää pelkkää valkoista musiikin soidessa taustalla. Näissä tapauksissa uudelleenkäynnistäminen ei ole heti auttanut asiaa, vaan vasta pelaamisen jatkaminen seuraavana päivänä on ratkaissut tilanteen.

Päivityksiä odotellessa

Bugien määrä ja monipuolisuus on todella harmillista, sillä muuten Blacksad olisi todella suosittelemisen arvoinen, etenkin modernien seikkailupelien ystäville ja sarjakuvan faneille. Tällä hetkellä kehotan kuitenkin lykkäämään pelin ostamista useamman päivityksen päähän.

Toivottavasti bugeista päästään, sillä Blacksad: Under the Skin ehdottomasti ansaitsisi mainetta ja kunniaa.