Mikrobitti päivitti vuoden 2017 aikana välineet ja metodit, joilla mittaamme näyttöjä. Kyse ei ole ihan pienestä muutoksesta, koska Mikrobitin testilaboratorion kautta kulkee vuosittain valtava määrä erilaisia näytöllä varustettuja aparaatteja. Nyt mittaustapa on sama kaikille, oli sitten kyse näytöistä, televisioista, läppäreistä, tableteista tai puhelimista.

Aiempi, käsin räätälöity mittauspatteristomme toimi sekin hyvin, mutta vaati samalla paljon hidasta käsityötä, joten varsinkin suuret vertailutestit olivat ajoittain työläitä. Samaan aikaan sekä käytetyt softat että laitteet kuten usb-liitäntäiset kolorimetrit eivät enää taipuneet mittamaan uusia näyttötekniikoita, kuten oled-paneeleita ja hdr-väriavaruutta.

Ammattilaisen työkalut

Apu tilanteeseen löytyi Kaliforniasta ja Japanista. Otimme käyttöön tavallista kolorimetriä tarkemman ja monipuolisemman Konica-Minolta CS-200 -mittarin sekä SpectraCal CalMAN Ultimate -mittausohjelmiston. Molemmat on tarkoitettu ammattikäyttöön, kun aiemmin käytössämme oli lähinnä harrastajille tarkoitetut välineet.

Näyttöjen testauksessa olennaista on mitata värintoiston tarkkuus, valkotasapaino, kontrasti, kirkkaus ja sähkönkulutus. Mittaukset tehdään täysin pimennetyssä huoneessa ja mittausohjelmistolle on luotu Mikrobitin oma, nimenomaan meidän tarpeitamme vastaava työnkulku.

Näytöissä vertailukohtina pidämme kuluttajalaitteille määriteltyä sRGB-väristandardia tai televisioissa rec.709-väriavaruutta, D65-valkopistettä ja gamma-arvoa 2.2.

Mittauksilla katetaan väriavaruuden laajuus pää- ja sivuvärien osalta sekä harmaasävytoisto. Lisäksi mittaamme ihmissilmälle tutut ja tärkeät värit omana sarjanaan. Katselukulmat mittaamme kääntämällä mittaria ruudun keskikohdalla eri osiin ruutua. Taustavalon tasaisuuden mittaamme yhdeksästä pisteestä ruudulta.

Väriavaruuden peiton laajuuden ja tarkkuuden näkee CalMAN Ultimate -sovelluksesta selkeänä gamut-graafina. Yksittäisisten sävyjen toistosta mitataan päävärien ja välivärien lisäksi muun muassa ihon sävyt. Yksittäisten sävyjen toiston tarkkuuden voi tarkistaa deltaE2000-arvoista sekä yksittäisistä sävyistä että kokonaisuuden keskiarvosta ja ääriarvoista. Ei tarvitse arvailla.

Huomionarvoista ja ehkä hieman yllättävää on se, ettei näyttöjä kalibroida, vaikka Calmanin softan yksi tärkeimmistä tehtävistä on juuri se. Näytöistä saisi useimmiten parhaat puolet esille vasta kalibroinnin jälkeen, mutta kuinka monella on mahdollisuus samaan kotona? Koimme, että on olennaisempaa selvittää, mihin näytöt pystyvät niin sanotusti pakasta vedettyinä.

Teemme mittaukset näyttöjen ja televisioiden esitiloille yksi kerrallaan ja tarkistamme mittaustuloksista, mikä näyttötiloista on lähinnä tavoiteltuja arvoja. Näitä mittauksia vertaamme referenssiarvoihin arvosanoja annettaessa. Pelkkiin mittauksiin emme luoteta, vaan lisäksi jokaista näyttöä käytetään tutulla kuva- ja videomateriaalilla tarkistaen mittausten ja aitojen havaintojen vastaavuus.

Nähdäksemme miten näytöt suoriutuvat pelikäytöstä mittaamme erikseen näytön kokonaisviipeen (syöttöviive eli input lag sekä näytön sisäinen viive) ja liiketoiston tarkkuuden. Mittausten lisäksi käytämme näyttöjä tositoimissa eri peleissä. Kokonaisvasteajan mittaamme full hd -signaalilla hdmi-liitännästä Leo Bodnar Electronicsin tätä varten rakentamalla mittarilla. Muuten käytämme mittauksissa pääsääntöisesti displayport-liitäntää.

Harmaasävyjen toistoa, väritasapainoa ja kontrastia mittaamassa.

Mobiililaitteet samalle viivalle

Mobiililaitteet testaamme kattavasti samalla tavoin kuin näytöt hyödyntämällä Konica-Minolta CS-200-mittaria sekä CalMAN-ohjelmistoa. Testikuvat syötämme mobiililaitteille Calmanille tehdyllä MobileForge-sovelluksella lähiverkon välityksellä.

Mittauksissa tarkistamme mobiililaitteiden värintoiston sRGB-standardiin verratessa. Referenssiä laajempi eli vääristynyt värimaailma ei siis tuota parhaita pisteitä, vaikka se numeroissa (esim. 127% sRGB:stä) kuulostaa paremmalta kuin referenssi eli 100% sRGB:stä).

Osku Kannisto tekee Mikrobitissä suurimman osan näyttölaitteiden mittauksista. Vaikka chromamittaria ohjataan tietokoneelta, on aika ajoin tarpeen vilkaista etsimestä miltä näyttää. Koskaan tulokset eivät ole pelkästään mittausten tuloksia, vaan mittaajan kokeneiden silmien subjektiivinen havainto on aivan yhtä tärkeää.

Mittausdata jakoon

Olemme miettineet entistä parempia mahdollisuuksia mitata näyttöjen todelliset vasteajat koko ketjun osalta käyttäjästä ruudulle asti. Kyse on aika lailla monisyisemmästä asiasta kuin mitä näyttöjen valmistavat antavat ymmärtää arpoessaan näyttöjen speksehin vasteaikoja. Keskimäärin niihin lukuihin ei voi luottaa lainkaan.

Toinen mahdollinen kehittämistarve tai pikemminkin oma toiveemme olisi saada mittaustulokset paremmin lukijoiden saataville ja mahdollisesti julkaista millaisiin säätöihin näytöissä päädyttiin kalibroinnin jälkeen. Ongelmana on tietysti se, ettemme voi tietää itse kunkin mieltymyksiä, huoneen valaistusta emmekä muita lukuisista lopputulokseen vaikuttavista muuttujista. Siksi kalibroidut säädöt ja näyttöprofiilit olisivat parhaimillaankin vain hyvä lähtökohta omille hienosäädöille.

Olennaisempaa on se, että uusien mittaustapojen ja kaluston ansiosta näyttöjen testaaminen on nopeampaa ja varmempaa, mutta vielä tärkeämpää on se, että saamme entistä tarkempaa tietoa siitä mihin ne pystyvät ja pystymme mittaamaan myös uusimmat näyttötekniikat.