Tietokone-lehden liitteenä julkaistu Tieto@verkot esitteli suomalaisten pankkien verkkopalveluja huhtikuussa 1995.

Tietokonealan ammattilaisen tai harrastajan näkökulmasta verkkopankit olivat tuohon aikaan jo vakiintunutta tekniikkaa. ”Pankit ovat jo pitkään tarjonneet yksityisasiakkailleen mahdollisuuden hoitaa tilisiirrot ja laskujen maksun omalla kotimikrolla”, Tieto@verkot kirjoitti.

”Pitkään” on toki vuoden 2020 näkökulmasta suhteellinen käsite. Tuohon aikaan se tarkoitti muutamaa vuotta, sillä verkkopankkiohjelmat olivat tulleet kuluttajamarkkinoille vasta 1990-luvun alussa.

Vuoden 1995 nettipankki ei toiminut verkkoselaimessa vaan omassa ohjelmassaan. Ne olivat tekstipohjaisia, mutta osa hyväksyi hiirellä tekstin päälle klikkaamisen. Suomen Yhdyspankin (SYP) Solo-ohjelmaa lukuun ottamatta verkkopankkiohjelmat olivat kuitenkin siinä mielessä ”graafisia”, että ne perustuivat ruudulle aseteltuun, tilisiirtolomaketta jäljittelevään malliin. Solo pyysi syöttämään tiedot yksi kerrallaan järjestyksessä.

Tieto@verkkojen mukaan verkkoyhteyden kannalta ohjelmilla oli kaksi erilaista toimintaperiaatetta. Toiset ohjelmat pitivät yhteyttä yllä koko ajan, toiset vain alussa ja laskun lähettämisen hetkellä.

Artikkeli arvioi ohjelmien yleisen tason hyväksi niin toimivuuden kuin tietoturvan kannalta. Teknisiä haasteita kokemattomalle käyttäjälle toki oli enemmän kuin nykyisin.

Erilaisia verkkopankkiohjelmia kuluttajakäyttöön keväällä 1995 tarjosivat Osuuspankit, itsenäiset Säästöpankit, Postipankki sekä KOP ja SYP, jotka fuusioituivat myöhemmin 1995 Meritaksi (nykyisin Nordea).

Tietokone-lehti ja Tietoviikko yhdistyivät vuonna 2014 Tiviksi, joka on nykyisin Mikrobitin sisarlehti.