”Tulevaisuuden mikrotietokone saattaa toimia aivan eri periaatteella kuin mihin nykyisin tietojenkäsittelyssä on totuttu. Ihmisaivojen toimintaperiaatteita jäljitteleviä neuroverkkoja käytetään jo nyt esimerkiksi tietokoneavusteisessa pörssikurssien ennustamisessa”, lehti kertoi.

Neuroverkkojen käytännön hyödyntäminen alkoi 1980-luvulla. Kehitys oli edennyt hitaasti: ensimmäiset aivojen hermoverkotusta matkivat mallit oli tehty jo vuosikymmeniä aiemmin.

Vuonna 1995 oli päästy jo siihen pisteeseen, että kaupalliset toimijat käyttivät neuroverkkoja tekstintunnistusjärjestelmissä.

”Tyypillinen neuroverkko koostuu input-neuroneista, joihin kytketään halutut syötetiedot, sopivasta määrästä piilokerrosneuroneja sekä output-neuroneista, jotka antavat halutun tulossignaalin. Kaikki saman kerroksen neuronien autosignaalit kytketään seuraavan kerroksen neuroneihin, joiden antoihin ne vaikuttavat eri kertoimilla painotettuina”, lehti selitti.

Pörssikurssien ennustamisessa neuroverkkoon syötettiin muuttujia, joiden arveltiin vaikuttavan kurssiin. Ideana oli pyrkiä opettamaan verkolle muuttujien arvojen ja tunnettujen pörssikurssien välinen yhteys.

Tietokone-lehti varoitti, että tämä ei ole mikään automaattinen rahantekokone: sopivien muuttujien ja painokertoimien etsiminen vaatii tehokkaiden tietokoneiden lisäksi samanlaista asiantuntemista kuin sijoitustoiminta muutenkin.