Tietoviikko kertoi toukokuussa 1996, että C++ oli onnistunut syrjäyttämään fortranin teknis-matemaattisissa ohjelmistoissa ja cobolin taloushallinnon sovelluksissa.

”Kaikki ohjelmoijat myöntänevät c++-kielen monimutkaisuuden verrattuna esimerkiksi neljännen sukupolven 4gl-kieliin, kuten Visual Basiciin. Mutta kaikki varmaan myös myöntävät sen tehon, jonka saa aidolla käännetyllä koodilla verrattuna 4gl-kielien hitaampiin ja usein turhan suurikokoisiin tulkattuihin ohjelmiin”, lehti kirjoitti.

Aito konekielinen koodi ei myöskään vaatinut ajonaikaisia tulkki- ja muita kirjastoja. Eikä sillä kehitetyistä sovelluksista tarvinnut maksaa tekijänoikeusmaksuja.

C++:lla ei pitkään ollut varsinaisia haastajia. Delphin mahdollisuuksia Tietoviikko piti hyvänä. Kyseessä oli Borlandin object pascaliin pohjautuva ja jo toiseen versioon ehtinyt kieli.

Uudessa delphissä oli taustalla sama koodigeneraattori kuin Borland c++ 5.0:ssa, Vanhat rajoitukset, kuten merkkijonomuuttujien pituus, olivat poistuneet. Delphi oli aidosti oliopohjainen ja sovelluksien ylläpito vaivattomampaa.

”Delphissä on aineksia yleistyökaluksi siinä missä c++-kääntäjissäkin, sillä kehitysympäristö itsessään on laajennettava ja muutettavissa, ja sillä voi tuottaa aitoja dll-kirjastoja ja ocx-kontrolleka ja käsitellä myös erittäin yleisiä vbx-kontrolleja.”

C++:lla on sittemmin koodattu erittäin suuri osa maailman ohjelmistoista ja järjestelmistä. Se oli TIOBE:n tilastoissa neljänneksi yleisin ohjelmointikieli vielä huhtikuussa 2021.