Nurkassa lojuva rikkinäinen kannettava vaikutti elektroniikkaromulta, mutta Ahti Peura näki siinä potentiaalia. Hän purki laitteen ja otti näyttöpaneelin talteen. Siitä voisi tehdä vaikka mitä.

Ensimmäisen tietokoneensa Ahti purki jo 23 vuotta sitten eli kypsässä 10 vuoden iässä. Se tosin piti koota takaisin toimivaksi ennen kuin isä ehti töistä kotiin.

”Onnistuin. Sen jälkeen on muun muassa tullut kasattua kone salkkuun ja autoon kosketusnäytön kera.”

Peura työskenteli vuoteen 2012 asti Nokian Salon-tehtaalla testausteknikkona. Siellä pääsi tutustumaan mobiiliteknologiaan niin valmistusprosessin kuin itse laitteiden kautta.

”Tehtaan lakkauttamisen jälkeen siirryin verkostosuunnittelijaksi, jolloin myös cad-suunnittelu tuli jossain määrin tutuksi. Työssä ei varsinaisesti cadilla piirretä muuta kuin viivoja, mutta perusperiaatteet tulivat tutuiksi ja mahdollisuudet huomasi helposti.”

Näitä mahdollisuuksia hän päätti käyttää tehdäkseen hajonneen läppärin näyttöpaneelista uuden näytön.

Peura suunnitteli selaimessa toimivalla Tinkercad-ohjelmalla mallit, joiden pohjalta näyttöpaneelin ympärille voisi 3d-tulostaa kotelon. Piirustukset ovat vapaassa jaos

sa: tinkercad.com/things/dn3EcFYgbhW-ltn156at02-mnt686762a.

”Alun perin tarkoitus oli vain tehdä näyttöpaneelille kehykset, mutta esteettisesti tuloksena olisi aikamoinen häröpallo, jos osia haalittaisiin sieltä sun täältä. Ajattelin myös, että läppärin rungon voisi tyhjentää osista, jolloin sinne saisi mahtumaan kaiken tarvittavan. Esimerkiksi jonkun Thinkpadin näppäimistön voisi saada Arduino-härpäkkeen avulla kytkettyä usb-väylään.”

Peuran katse kuitenkin kääntyi pöydällä nököttävään 3d-tulostimeen. Hän päätti kokeilla, miten tulostinta voisi hyödyntää vaikkapa igzo-paneelien kanssa. Myöhemmin voisi rakentaa vaikkapa tabletin.

Kotelo 3d-tulostimella

Tulostimen säädöistä ja kalibroinnista johtuneita harjoituskappaleita tuli useampia.

”Hukkapaloja tuli, kun mitat olivat pielessä ja piti palata suunnittelupöydälle. Hankalinta oli tulostaa itse kehykset. Tulostusalueen koko omassa tulostimessani on 20 × 20 × 20 senttiä, joten pientä mielikuvitusta piti käyttää, jotta sillä sai tuotettua 36 × 21 -senttisen näytön kehykset.”

Tulostamiseen tarvittavaa pla-muovia tarvittiin noin 20 euroa maksanut kilon rulla. Ihan kokonaan rulla ei kulunut, vaikka näyttöön käytettiin kahta eri väriä ja hukkapaloja tuli paljon. Kantava teema oli kierrätys, onhan pla-muovikin biohajoavaa, joskin se tarvitsee hajoamiseen 90 asteen lämpötilan. Taloudellisessa mielessä näytön rakentamissa ei ollut mitään järkeä.

Tarvittavat liittimet ja elektroniikan Peura hankki joko romuista tai Ebaysta. Jälkimmäisestä tuli lopulta vain 30 euron hintainen hdmi-lvds-silta, jonka pystyy ohjelmoimaan uudestaan myös muille paneeleille, joten sitä voi käyttää myös muissa projekteissa.

”Olen tyytyväinen siihen, että näyttö käytännössä toimi laakista ja konsepti toimi. Alunperinhän ideana oli keksiä käyttöä nurkista löytyneelle ser-jätteelle. Koska kyseessä oli lähinnä kokeilu, ei lopputuotteen viimeistelyyn tullut panostettua kovin paljon.”

Peura aikoo jatkaa tekniikan kierrätystä. Seuraavat projektit ovat jo aluillaan.

”Hommaa olisi tarkoitus jatkojalostaa kosketusnäytöllä, mutta sopivan kokoista ei ole vielä löytynyt. Tämän jälkeen näyttöä voisi käyttää vaikkapa kodin automaation ohjaamiseen. Harkinnassa on jokin pienempi näyttö, esimerkiksi jostain tabletista löytyvä paneeli, jossa olisi valmiina digitizer.”

Hieman erilainen projekti löytyy kuitenkin kilpa-autoilun puolelta. Ahdin oma WTF Racing #82 kisaa endurance-lajissa.

”Ajankohtaisempi projekti on Endurance-tiimillemme rakennettava renkaiden lämpötila-anturointi ja dataloggauslaite, johon tulee yhteensä 12 infrapunalämpötila-anturia eli kolme sensoria per rengas. Tähänkin on tarkoitus toteuttaa kotelointi 3d-tulostimella.”

Lisää aiheesta MuroBBS:ssä: http://hgoo.gl/Akq5v7