Tekoäly (ai, artificial intelligence) kuuluu epäilemättä it:n kuumimpien uusien teknologioiden joukkoon. Niinpä tekoälystä puhuttaessa aiheiksi nousevat usein myytit siitä, miten robotit vievät kaikkien ihmisten työt tai siitä, miten tekoälystä kehittyy Terminatorista tuttu tappajarobottien Skynet-verkko.

Tekoälyn käyttö leviää monilla aloilla. Silti tosiasia on, että tekoäly ja sen serkku koneoppiminen pysyvät vielä kauan hyvin kapea-alaisten tehtävien hoitajina ja tarkasti määriteltyjen ongelmien ratkaisijoina.

Seuraavassa Cloudpro purkaa eräitä tekoälyn yleisimpiä myyttejä ja väärinkäsityksiä, joita ihmisten mielissä on syntynyt.

1. Ilkeä tekoäly on ihmisyyden uhka

Terminator, Tähtien sota ja muut sci-fi -elokuvat ovat luoneet mielikuvia murhanhimoisista roboteista tai muista fiksuista koneilkiöistä, joiden ainoa tehtävä on ihmiskunnan tuho.

Ihmiset ovat automatisoineet sodankäyntiä ainakin toisesta maailmansodasta ja V1-raketeista lähtien. Yhdysvallat on jo pitkään käyttänyt uav-laitteita (unmanned air vehicles) sotilastehtävissä, ja nykyään näitä droneja arvellaan olevan sotilaiden käytössä ainakin 10 000 kappaletta.

Mutta kuten Rand Corporation huomauttaa, tappajalennokkeja käytetään vasta erittäin harvoissa tilanteissa ja niiden käyttöarvosta sotilaatkin ovat erimielisiä. Tekoälyn ohjaamilla autonomisilla aseilla on vielä onneksi pitkä matka syrjäyttää ihmisten jo keksimät sodankäynnin hullutukset ja ottaa maailma haltuunsa.

2. Robotit vievät ihmisten kaikki työt

Ison-Britannin työministeriö on tehnyt kovasti töitä ja päätynyt ennustamaan, että vuoteen 2030 mennessä tekoäly syrjäyttää tasan 8 820 545 työpaikkaa, joista suurin osa on kaupan alalla.

Ottamatta kantaa näin omituisen tarkkaan ennusteeseen, on huomattava, että katoavien töiden joukossa on muitakin duuneja kuin pelkät rutiinihommat. Tekoäly kykenee hoitamaan yhä monimutkaisempia tehtäviä, kuten on nähty rahoitus- ja terveysaloilla. On jopa luotu www.willrobotstakemyjob -kaltaisia nettisaitteja, jonne voi naputella oman toimenkuvansa ja tarkistaa robottien uhat omissa töissä.

Mutta kun oikein muistellaan, tämän tapaisia ennusteita on ollut olemassa läpi ihmiskunnan historian, aina maatalouden keksimisestä ja ensimmäisen teollisen vallankumouksen aamunkoitosta lähtien. Monia töitä automatisoidaan, mutta yhtä pomminvarmasti uusia tehtäviä syntyy tekoälyn myötä – eikä vähiten sen piirissä.

3. Siri, Google Home ja Alexa ovat tekoälyä

Puhetta tunnistavat laitteet ovat olleet jo monen joulun lahjahittejä. Älypuhelinten avulla ihmiset ovat tottuneet käyttämään virtuaaliavustajia. Toimiessaan kunnolla chatbotit ovat kieltämättä nerokas keino tehostaa asiakkaiden palvelua.

Mutta Sirin, Google Homen, Alexan ja muiden tapaiset puhetta tunnistavat laitteet, kuten asiakaspalvelun chatbotit eivät oikeasti ole tekoälyä.

Niiden toiminta perustuu ennalta opetettuihin algoritmeihin, eivätkä chatbotit voi ymmärtää niille syötetyn materiaalin ulkopuolisia asioita. Tekoäly on vain niin fiksua tai tyhmää kuin opetuksessa käytetty datakin on.

4. Tekoäly on ihmisaivojen tietokoneversio

Yksi myyttien lempiaiheista on se, että tekoäly on koneessa luotu malli ihmisen aivoista. Tosiasia on, että tietokoneet perustuvat yhä Von Neumannin koneistettuun malliin, joka luotiin 1940-luvun puolivälissä. Pähkinänkuoressa malli lukee dataa muistista, käsittelee tietoja ja kirjoittaa datan takaisin koneen muistiin. Periaatteessa kaikki tietokoneet toimivat yhä näin, riippumatta niiden valtavasti kasvaneesta laskentavoimasta.

Niinpä tekoäly on parhaimmillaankin vain erittäin karkea versio ihmisaivoista – mutta monissa it-tehtävissä erittäin hyödyllinen sellainen. Tekoälyn kehittymiseen tarvitaan ennen kaikkea homo sapiensin aivotoiminnan parempaa tuntemusta.

5. Ai-järjestelmät oppivat ja opettavat itseään

Tässä myytissä päästään jo aiemmin mainittuun tekoälyn serkkupoikaan eli oppiviin koneisiin (ml, machine learning). Koneoppimista pidetään autonomisena prosessina, joka johtaa lopulta ihmisälyn korvaaviin tekoälyjärjestelmiin.

Käsitys on väärä, koska sekä tekoäly että koneoppiminen tarvitsevat ihmisten opetusta. Ilman ihmisen valitsemaa lähdemateriaalia ja ohjelmoimaa dataa mikään oppiva kone ei toimi, eikä ainakaan kykene opettamaan itseään tai edes oppimaan virheistään. Tämä koskee myös Googlen ja muiden kovalla tohinalla suunnittelemia itseohjautuvia robottiautoja.

6. Tekoäly on aina puolueetonta

Kuten edellä kävi ilmi, koneet ovat riippuvaisia ihmisten valitsemasta datasta. Siksi tekoäly tai oppivat koneet ovat käytännössä yhtä puolueellisia kuin niitä ohjelmoivat henkilötkin ovat. Tästä rasismista tai asenteellisuudesta on saatu runsaasti esimerkkejä vaikkapa kasvojen ja kuvien tunnistuksessa.

Toisaalta sekin on totta, että mahdollisimman puolueettomaksi opetettu tekoäly toimii aina paremmin ja rehellisemmin kuin tällä alueella heikoimmat lenkit eli ne kaikkein asenteellisimmat ihmiset. Niinpä tekoälyllä riittää tehtävää monilla saroilla, kuten terveydenhoidon ja juridiikan aloilla.

7. Tekoäly kehittyy ihmistä fiksummaksi

Tämä on hieman kinkkinen myytti murrettavaksi. Toisaalta tekoäly perustuu aina vain vahvemmiksi kehittyviin tietokoneisiin, mutta toisaalta ihmismielestäkään ei tiedetä vielä läheskään tarpeeksi.

Tekoälyn fiksuutta tai ihmisen tyhmyyttä on väärin arvioida sen mukaan, kumpi voittaa sakkipelissä tai tv-kisa Jeopardyn kaltaisessa tietokilpailussa. Joillakin alueilla tekoäly voi olla jo ihmistä fiksumpaa, mutta kaikilla ajattelun tasoilla se ei koskaan tule sitä olemaan. Tämä riippuu tietenkin älykkyyden määritelmästä.

8. Superäly saapuu – parasta valmistautua

Tekoälyn ylivertaiseen suorituskykyyn liittyy monia teorioita, joista yhden on esittänyt matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen professori Vernor Vinge. Kunnon professori on ennustanut superälykkyyden syntyvän vuonna 2030, jolloin tekoäly nousee ihmisen käsityskyvyn yläpuolelle ja muuttaa maailman ainiaaksi. Vingen teoriaa kutsutaan teknologiseksi singulariteetiksi.

Cloudpron asiantuntijat pitävät singulariteetin ennusteita ihan yliampuvina tai ainakin aivan liian aikaisina. Ei ole näköpiirissä aikaa, jolloin mikään kone tekisi sen, mitä ihminen ei ole sille opettanut. Vaikka usein oikukkaasti toimivat sylimikrot ja pc:t saavat ihmiset kieltämättä uskomaan niin, että koneilla on oma tahto.

9. Ai:n tiedehömpällä ei ole sijaa bisneksissä

Väärin. Koska tekoäly luo uusia työpaikkoja ja hävittää vanhoja, sen pitää nousta keskeiseen asemaan yritysten näkymiä arvioitaessa. Monen liiketoiminnan henkiin jääminen ja kasvu riippuvat tekoälyn menestyksellisestä käytöstä. Siksi tekoälyä ei voi mollata pelkkänä teknofriikkien sci-fi -vouhotuksena, jolle ei löydy käyttöä päivittäisissä bisneksissä.

Pahin uhka eli työpaikkojen häviäminen ei saata edes koskaan tapahtua. Toisaalta tekoäly luo loistavia mahdollisuuksia bisnesten kehittämiselle, mikä on jo nähty esimerkiksi asiakaspalvelun alueella. Samoin liiketoimintatiedon hallinta eli business intelligence, edistynyt data-analytiikka ja resurssien hallinta ottavat vasta ensi askeleitaan tekoälyn poluilla. Uusia teknologioita tekoälyn kanssa viisaasti hyödyntävät yritykset menestyvät myös tulevaisuudessa.

Lähde: Tivi