Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll antoi haastattelun Erillisverkoille, jossa hän kertoi haluavansa hälventää mystiikkaa kyberturvallisuus-termin ympäriltä.

”Kyberturvallisuuden sijaan voimme puhua kohta yksinkertaisesti vain turvallisuudesta, sillä digitaalisuus on koko ajan yhä vahvemmin osa kaikkea arkeamme ja elämäämme”, Limnéll sanoo, painottaen turvallisuuden olevan uhkien tiedostamista ja riittävää varautumista.

Limnéll pitää tärkeimpänä ohjeena kaikille olla valppaana etenkin kalasteluviestien suhteen. ”Mieti, mitä klikkaat ja jaat”, hän korostaa. Limnéll viittaa tällä huijaussähköposteihin.

Työsähköposti on yksi käytetyimmistä nykypäivän työvälineistä. Työntekijöiltä menee keskimäärin kolmannes työajasta sähköpostien parissa. Limnéllin mielestä juuri sähköpostin käyttämisen suhteen kannattaa olla erityisen tarkkana.

”Yli 90 prosenttia tietomurroista ja -vuodoista alkaa kalastelusähköpostilla. Ja kun murto tapahtuu, sen havaitsemiseen kuluu aikaa. Pohjoismaissa organisaatiolla kestää keskimäärin 225 päivää havaita tietomurto ja 74 päivää eristää sen leviäminen”, Limnéll sanoo Erillisverkoille.

Limnéll, työelämäprofessori Martti Lehto sekä työryhmä tekivät raportin Suomen kyberturvallisuuden tasosta sekä suositeltavista toimenpiteistä sen parantamiseksi. Limnéllin mukaan raportti havaitsi, että muissa maissa korostuu yksi piirre vahvana: kyberturvallisuuden strateginen johtaminen sijoittui hyvin lähelle poliittista johtoa.

”Meidän pitää olla hereillä koko ajan, koska verkkorikollisuus ja valtiollisten toimijoiden kyvykkyydet kehittyvät jatkuvasti. On tärkeää ymmärtää, kuinka merkittävästä asiasta on kyse. Kyberturvallisuuteen liittyvät asiat ovat yhä keskeisempi osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme. Myös lainsäädäntöämme pitää kehittää jatkuvasti, jotta pysymme kyberturvallisuuden kehityksen mukana – ja mielellään vielä kärkipäässä”, Limnéll kommentoi Erillisverkoille.