Vaikka äänikirjojen suosio lisää kirjojen kokonaismyyntiä, äänikirjasta kirjailijalle maksettava palkkio on vain viidesosa vastaavan painetun kirjan tuotosta.
Suomen Kirjailijaliitto selvitti kesäkuussa 2020, millaisia palkkioita liiton jäsenille oli maksettu vuoden 2019 kirjamyynneistä ja millaisista palkkioista kirjailijat sopivat kustannussopimuksissaan.
Selvityksessä kysyttiin palkkioista, joita kirjailija oli vastaanottanut vuoden 2019 kirjamyynnistä. Lisäksi tiedusteltiin kustannussopimuksen palkkioprosentteja sekä sitä, miten myynnit oli kirjailijan saamissa tilityslaskelmissa eritelty.
Painettu kovakantinen kirja tuotti kirjailijalle vuonna 2019 keskimäärin 3,10 euroa myydyltä kappaleelta. Äänikirjasta maksettu palkkio oli selvitykseen vastanneilla keskimäärin 0,67 euroa myydyltä kappaleelta.
Painetun kirjan palkkiotaso on melko vakiintunut ja vaihteli selvitykseen vastanneilla yleisimmin 20–25 prosentin välillä, yksittäisiä suurempiakin palkkio-osuuksia toki oli. Kirjailijan saama palkkio lasketaan arvolisäverottomasta myyntitulosta, jonka kirjakauppa tai muu vähittäismyyjä maksaa kustantajalle.
Äänikirjan tuotto onkin noin viidesosa vastaavan painetun kirjan tuotosta: jos kirjaa myydään 5 000 kappaletta painettuna, on kirjailijan palkkio 15 500 euroa, äänikirjoina myytynä ainoastaan 3 350 euroa.
Äänikirjojen palkkioprosentit vaihtelivat selvityksessä suuresti 12 prosentista 25:een, jopa 50 prosenttiin. Palkkiotaso näyttääkin äänikirjojen puolella hakevan vielä muotoaan.
Selvitykseen vastasi 98 Suomen Kirjailijaliittoon kuuluvaa kaunokirjailijaa. Keskimääräinen vastaaja oli 1960-luvulla syntynyt kirjailija, joka on julkaissut 6–10 teosta kahden eri kustantamon kautta, viimeisimmän teoksen vuonna 2019.
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen näkee tilanteen huolestuttavana.
”Kirjailijalle äänikirjojen lisääntynyt suosio ei nykyisillä palkkiotasoilla tuo merkittävää lisäystä tuloihin. Koska painetun kirjan osuus kirjan myynnistä on vähentynyt jo pitkään ja kirjallisuuden kuluttaminen näyttäisi siirtyvän lisääntyvässä määrin äänikirjoihin, kirjailijan on muuttuneissa olosuhteissa yhä vaikeampaa elättää itseään työllään”, Kähkönen sanoo tiedotteessa.
Tilanne näkyi selkeästi myös selvityksen avoimissa vastauksissa:
”Kirjailijan näkökulmasta äänikirjoista saatava korvaus on pelkkiä leikkuulaudan rakoon pudonneita murusia”, kuvaa yksi vastaajista tilannettaan.
