Netin vaaroista puhutaan paljon, mutta lasten älylaitteiden turvallisuuden eteen on tehty vain vähän. Koulujen alettua Suomessa on taas monta tuhatta uutta ensimmäisen kännykän omistajaa, joista useimmat pääsevät puhelimella mihin tahansa netissä. Lähes kaikilla laitteilla voi selata nettiä rajoituksetta, vaikka käytössä olisi operaattorin turvapaketti.

Mikrobitti testasi lasten puhelinten turvaominaisuuksia eri alustoilla. Android-laitteet jättävät paljon toivomisen varaa.

Android on lasten ja nuorten puhelimissa selvästi yleisin alusta. Siksi on turhauttavaa, ettei alustalla ole selkeää linjaa turvallisuuden suhteen. Valinnat on jätetty käytännössä laitevalmistajien harteille.

Android – eli Google – on ovelasti vierittänyt vastuun pois omilta harteiltaan sillä, että Google-tilin saa luoda vasta 13-vuotiaana. Koska Androidissa lähes kaikki toiminta kytkeytyy tavalla tai toisella Google-tiliin, voi perustellusti väittää, ettei Android-puhelinta pitäisi hankkia alle 13-vuotiaalle.

Googlen nettipalveluiden, kuten YouTuben tai Chrome-selaimen sisältöjä voi suodattaa vain, jos niitä käyttää kirjautuneena, eli yli 13-vuotiaana. Näin Googlen ei tarvitse itse suodattaa vaikkapa YouTube-videoista pois sellaista sisältöä, joka ei sovi alle 13-vuotiaille. Tämä on tietysti Googlen kannalta kätevää, varsinkin kun 13-vuotias ei tarvitse kovin paljon valvontaa, ei ainakaan ainakaan niin paljon kuin ekaluokkalainen.

Mutta kuinka moni alle 13-vuotiaalle puhelimen ostanut tiesi ikärajasta? Entä kuinka moni on tehnyt Google-tilin väärin tiedoin tai antaa lapsen käyttää puhelintaan vanhempien tilillä? Tai kokonaan ilman tiliä ja vailla sisällön suodatusta?

Androidin tietoturva voi vaatia maksullisia lisäpalveluita

Googlen välinpitämättömyys on jättänyt portin auki kolmansille osapuolille kuten F-Securelle, jonka internet- ja mobiiliturvatuotteita käyttävät muun muassa teleoperaattorit. DNA:lla tuotteen nimi on Turvapaketti ja Elisalla Mobiiliturva. Jälkimmäistä käytettiin Mikrobitin testiä varten koululaisen puhelimessa vuoden ajan. Tehokkain suoja saadaan, jos mobiiliturva korvaa puhelimen oman selaimen omalla turvaselaimellaan.

Kouluikäiset lapset ovat usein vanhempiaan etevämpiä puhelimen käyttäjiä.

Testipuhelimen valmistaja Samsung osoittautui välinpitämättömäksi tai suorastaan vastuuttomaksi lapsiturvaan liittyvissä asioissa. Samsungin puhelimesta ei voi poistaa sen omaa selainta, eikä sitä voi nimetä uudelleen. Elisa Mobiiliturvan turvaselaimen voi asettaa oletusselaimeksi, mutta lapsi löytää helposti puhelimessa olevan oletusselaimen – varsinkin kun selaimen nimi on ”Internet”, kuten Samsungilla.

Yksi ratkaisu on puhelimiin esiasennettu ”Kid’s mode”, joka korvaa puhelimen normaalin käyttöliittymän ja näyttää vain pikkulapsille suunnattuja pelejä ja softaleluja. Jo ekaluokkalaisille se on kuitenkin räikeän lapsellinen.

Google teettää myös ”puhtaalla” Android-käyttöjärjestelmällä varustettuja Nexus-puhelimia. Niissä pystyy Android 4.3 -alustaversiolla luomaan rajoitettuja alatilejä, joilta voidaan estää pääsy ei-toivottuihin sovelluksiin. Sama on mahdollista myös joissain eri valmistajien omalla käyttöliittymällä varustetuissa puhelimissa.

Lähes puhtaan Androidin kaltaisen käyttöliittymän voi asentaa myös muihin Android-puhelimiin lataamalla Play-kaupasta Google Now -käyttöliittymän. Sillä ei kuitenkaan ole mahdollista luoda rajoitettuja alatilejä.

Toinen takuuvarma konsti poistaa pakotettuja sovelluksia on puhelin roottaaminen, mutta se lienee useimmille liian raskas konsti, varsinkin kun se aiheuttaa takuun raukeamisen.

Miten pärjäsivät Applen iOS ja Microsoftin Windows Mobile? Koko opas luettavissa Mikrobitin uusimmassa numerossa 8/2016. Tilaa lehti.