Bitcoin on yksi alkuvuoden kuumista puheenaiheista. Ei siis ihme, että myös kryptovaluutan louhinta puhuttaa. Vaikka louhintaa tehdäänkin kalliilla tarkoitukseen erityisesti rakennetuilla louhintalaitteilla, voi toimituksen hoitaa halutessaan myös käsin.

Redditin bitcoin-kanavalla on noussut uudelleen esiin alun perin vuodelta 2014 peräisin oleva blogipostaus, jossa tietokoneiden historiaan erikoistunut bloggari Ken Shirriff ratkoo bitcoinin lohkoketjun tiivisteen kynällä ja ruutupaperilla kuin vanhan ajan peruskoulussa.

Shirriff toteaa heti alkuun, ettei hänen menetelmänsä pysty kilpailemaan tehokkuudessa näytönohjaimiin perustuvien louhintalaitteiden kanssa. Esimerkki kuitenkin näyttää, että periaatteessa bitcoinin käyttämä SHA-256-louhinta-algoritmi on hyvin yksinkertainen, joskin työläs laskennallinen toimitus.

Bitcoinin lohkoja louhittaessa lasketaan jokaiselle lohkolle tiiviste, joka perustuu lohkon sisältöön. Tiivisteelle on määritetty tiukat vaatimukset siten, että sen tulee olla hyvin pieni luku. Käytännössä tiiviste lasketaan yksinkertaisesti kokeilemalla. Jos kokeilu ei tuota hyväksyttyä tulosta, louhija muuttaa lohkon nonce-aluetta, jolla ei ole lohkon sisällön kannalta merkitystä.

Tyypillisesti hyväksytyssä tiivisteessä on alussa 17 nollaa. Hyväksyttävän tiivisteen saaminen yhdellä arvauksella on suurin piirtein yhtä todennäköistä kuin yhden tietyn hiekanjyvän poimiminen kaikkien maailman hiekanjyvien seasta.

Bitcoin-lohkon tiivisteen laskeminen lähtötiedoista vaatii kaksinkertaisen SHA-256-algoritmin läpikäymisen, eli käytännössä alkuperäiselle 512-bittiselle luvulle tehdään 128 kierrosta kestävä kryptografinen operaatio. Yhteen kierrokseen Shirriffillä kului aikaa 16 minuuttia ja 45 sekuntia, joten kokonaisen lohkon louhiminen käsin veisi 1,49 päivää.

Shirriff tosin käytti laskuissaan lukuja, joiden oli jo kertaalleen todettu tuottavan hyväksyttävän tiivisteen. Näin ollen kokonaisen lohkon louhiminen 1,49 päivässä jää lähinnä teoreettiseksi minimiajaksi.

Koneet louhivat uusia lohkoja kymmenen minuutin välein, joten rahoiksi käsipelillä ei pääse lyömään, vaikka hommaa olisi tekemässä vuorotyöläisten tiimi.

Kynä ja paperi eivät myöskään ole ekologinen vaihtoehto louhimiseen, päinvastoin. Shirriff laski kuluttavansa yhden tiivisteen laskemiseen 10 megajoulea. Täten ihmislouhijan energiatehokkuus on 10¹⁶ eli 10 000 biljoonaa kertaa heikompi kuin koneen. Ja vaikka ravintona käyttäisi halpoja donitseja, tulisi louhintalaitteen käyttämä sähkö noin 67 000 biljoonaa kertaa halvemmaksi.

Pitkällä tähtäimellä kuluja kertyisi varmasti myös ainakin kynistä ja paperista sekä terveyspalveluista – niin fyysisestä kuin mielenterveydenhoidosta. Alta voit katsoa videon työläästä laskutoimituksesta.