Kryptovaluuttojen mahdollisuuksista innostuneet sijoittajat ovat osallistuneet sankoin joukoin ico-kampanjoihin.

Ensin oli vuosien kohu bitcoinista, ja tänä vuonna seurasi kohu satojen miljoonien dollarien ico-anneista. Kiina ehti jo kieltää rahankeruun kryptovaluutoilla, ja asiantuntijat ovat varoitelleet huijareista.

Mutta mikä ihmeen ico? Se tulee sanoista initial coin offering. Osakeanneista (ipo) nimensä lainannut ilmiö voisi kääntyä vaikkapa ”kolikkoanniksi”. Ico on tällä hetkellä täysin säätelemätön ja varsin kiistanalainen joukkorahoitusmuoto, jossa rahana käytetään kryptovaluuttoja – jotkut kutsuvat sitä virtuaalivaluuttojen Kickstarteriksi.

Annissa sijoittajat ostavat firmojen liikkelle laskemia kolikoita (token). Omistusosuus pysyy omistajilla. Kolikoita voi yleensä käyttää kyseisen firman omalla alustalla. Niillä on myös jälkimarkkinat, kuten perinteisilläkin arvopapereilla ja valuutoilla.

Rahoituskampanjat rakennetaan lohkoketjutekniikan (blockchain) varaan. Suuri yleisö tuntee sen bitcoinin yhteydestä, mutta ico-buumi kasvoi kilpailevan protokollan, Ethereumin, ympärille. Lohkoketjun päälle voidaan luoda uusia kryptovaluuttoja, erc 20 token -standardin mukaisia kolikoita. Niitä on olemassa jo satoja erilaisia.

Ethereumin ytimenä on Ethereum Virtual Machine (evm), jossa voidaan ajaa sovelluksia. Se mahdollistaa niin kutsutut ”älykkäät sopimukset”: ne ovat eräänlaisia itseohjautuvia ohjelmia, jotka toteutuvat verkossa automaattisesti ja läpinäkyvästi.

Ethereumin lohkoketjua prosessoivat käyttäjät saavat palkkioksi virtuaaliraha etheriä, jolla voidaan muiden kryptovaluuttojen tapaan käydä kauppaa.

Tekniikka kuulostaa monimutkaiselta, mutta siltä odotetaan suuria. Lohkoketjutekniikka todennäköisesti mullistaa valuuttamarkkinat, ico-kampanjat taas voivat vaikuttaa voimakkaasti sijoitus- ja rahoitusmarkkinoihin.

Marraskuun alussa esimerkiksi Sveitsiin rekisteröity, suomalaistaustainen Streamr-palvelu keräsi ico:lla noin 25 miljoonaa euroa. Yhtiö pyrkii ohjaamaan ja hyödyntämään datavirtoja. Rahoittajat saavat vastineeksi DATAcoin-kolikoita. Tätäkin suurempia anteja on ollut, monet niistä kyseenalaisia.

Amerikkalainen Tezos taas keräsi sijoittajilta heinäkuussa 232 miljoonan dollarin arvosta kryptovaluuttaa. Projekti on sittemmin ajautunut vaikeuksiin, sillä kehittäjillä ei olekaan yllättävästi tarjolla vielä mitään konkreettista. Tezosta vastaan on nostettu Yhdysvalloissa jo kaksi joukkokannetta.

Ico-kampanjat ovat joka tapauksessa aiempaa helpompi tapa kerätä rahoitusta. Kampanja poistaa startup-yrityksiltä välikädet, jotka syövät kerätyn rahan määrää.

Startup-yhtiö ETHLendin Martin Wichmann näkee kuitenkin ico-kampanjoiden ekosysteemit ennen kaikkea uusien teknologioiden mahdollistajina. Hänen mukaansa kolikkoihin perustuva järjestelmä (tokenization) antaa yhä useammille osallistumismahdollisuuden uusiin sijoituskohteisiin myös reaalimaailmassa. Kohteena voi olla yhtä lailla aurinkoenergia kuin uusi somepalvelukin.

Palveluissa pyöritetään rahaa, mutta lainsäädäntö tulee perässä.

”Suurin osa kolikoista on käytännössä arvopapereita, ja on vain ajan kysymys koska viranomaiset kiinnostuvat ilmiöstä laajemmin”, Wichmann toteaa. Kiinan lisäksi Yhdysvallat on tiukentamassa otteitaan.

Suomessa on järjestetty joitakin ico-anteja, mutta lainsäätäjät eivät ole vielä ottaneet asiaan virallisesti kantaa. Suurin osa anneista järjestetään kuitenkin Sveitsin ja Singaporen kaltaisissa maissa, joissa rahaliikenne on vapaampaa.

”Järkevän regulaation syntyminen on kuitenkin positiivinen asia”, toteaa Soma.co-palvelun Jukka Hilmola. Sääntely auttaisi rajoittamaan epärehellisten toimijoiden määrää.