Mielesi on digiyrityksille helposti peukaloitava laite.

Harmaan teepaitansa tummaan pukuun vaihtanut Mark Zuckerberg joutui huhtikuussa kahdeksi päiväksi Yhdysvaltain kongressin tentattavaksi. Mustalla koroketyynyllä istunut Facebookin lyhyenläntä toimitusjohtaja vastaili kierrellen ja kaarrellen senaattorien kysymyksiin yrityksen tietoturvasta.

Senaattorit tiukkasivat Zuckerbergilta esimerkiksi, seuraako Facebook sovelluksesta ulos kirjautuvia käyttäjiä ja jopa ihmisiä, joilla ei edes ole Facebook-tiliä.

”En ole varma, että – en tiedä, että me seuraisimme”, Zuckerberg sanoi.

Etenkin kongressissa penättiin, mihin Facebook käyttää käyttäjistään keräämää dataa.

Vähemmälle huomiolle jäi se, miten Facebook ja muut sosiaaliset mediat käyttävät meidän pääkoppaamme.

Yhä useammat kuluttajat, tutkijat ja tekniikan ammattilaiset pelkäävät, että älypuhelimet ja yhteisöpalvelut ovat koukuttaneet meidät – ja muuttaneet alituisilla ilmoituksillaan, piipahduksillaan ja värinöillään keskittymiskykymme uhanalaiseksi luonnonvaraksi.

Kärjistyneimmillään teknologiasta puhutaan jo kuin päihteistä – aivan kuin nuuskaisimme Facebookia, imppaisimme Instagramia ja tykittäisimme suoniimme Twitteriä.

Mutta miten nettiyritykset rakentavat tuotteita, joita emme saa laskettua käsistämme?

Mikrobitin kesäkuun numerossa julkaistussa artikkelissaNäin meitä koukutetaan perehdytään suostuttelumuotoiluun, eli siihen kuinka tehokkaasti modernit nettipalvelut ja sovellukset koukuttavat käyttäjänsä. Mielesi on digiyrityksille helposti peukaloitava laite, ja sovellettavat keinot ovat moninaisia.

Hiljattain chicagolaisen tutkimusyhtiö Dscout keräsi parin vuoden takaiseen selvitykseensä 94 erilaista Android-käyttäjää. Käyttäjien laitteisiin asennettiin erikoissovellus, joka rekisteröi viiden vuorokauden ajan, mitä käyttäjät puuhaavat laitteidensa kanssa. Jokainen kosketus, tökkäys ja pyyhkäisy tallennettiin.

Dscoutin selvityksessä todettiin, että keskivertokäyttäjä käytti puhelintaan 145 minuuttia päivässä ja kosketti sitä päivän aikana 2 617 kertaa. Enemmän puhelintaan räpläävien ihmisten päivittäinen käyttömäärä nousi 225 minuuttiin ja sisälsi keskimäärin 5 427 kosketusta.

Aivan tavalliset kansalaiset käyttivät siis älypuhelimiaan liki kahdesta ja puolesta tunnista melkein neljään tuntiin päivässä. Se on melkoisen pitkä aika.

Keväällä A-klinikan johtava ylilääkäri jopa väitti internetin integroituneen niin vahvaksi osaksi nyky-yhteiskuntaa, että ”nettiriippuvuus on jo päihderiippuvuutta pelottavampi ja vakavampi ongelma”.

Tunnistetaanko ongelma riittävän hyvin?