Kiristyshaittaohjelmaksi kutsutaan haittaohjelmaa, joka salaa kiintolevyllä olevat tiedostot ja vaatii lunnaita. Yleensä lunnaat tulee suorittaa bitcoineina, mutta mikään ei takaa että tiedostot saadaan pelastettua. Tietoturvayhiö CyberEdgen tekemän selvityksen mukaan tässä onnistui lunnaansa suorittaneista alle puolet.

CyberEdgen selvityksessä haastateltiin 1200 it-päättäjää. 55 prosenttia vastaajista kertoi organisaationsa joutuneen kiristyshaittaohjelman uhriksi vuonna 2017. Luku on hieman pienempi kuin vuotta aiemmin, jolloin kiristyshaittaohjelman uhriksi päätyi 61 prosenttia vastaajista.

Kiristyshaittaohjelman uhreiksi joutuneista peräti 61,3 prosenttia päätti olla antamatta periksi rikollisten vaateille. Heistä 8 prosenttia menetti tietonsa pysyvästi, mutta selvästi suurin osa (53,3 prosenttia) onnistui palauttamaan datan joko varmuuskopioista tai tietoturvavalmistajien tarjoamilla työkaluilla.

Lunnaat päätyi maksamaan 38,7 prosenttia vastaajista. 19,1 prosenttia heistä onnistui pelastamaan tietonsa niillä työkaluilla, jotka rikolliset heille heidän rahojensa vastineeksi tarjosivat, Bleeping Computer kirjoittaa.

Loput 19,6 prosenttia menettivät tiedostonsa lopullisesti. Joko siitä syystä, että rikolliset eivät pitäneet sanaansa ja toimittaneet purkuavainta, tai vaihtoehtoisesti siksi, etteivät toimitetut työkalut ja ohjeet toimineet odotetusti.

CyberEdgen selvityksestä käy ilmi, että yli neljännes (27,6 prosenttia) menetti tietonsa pysyvästi, joko maksamalla vaaditut lunnaat tai pidättäytymällä niiden suorittamisesta.

Kiristyshaittaohjelmia vastaan voidaan suojautua tietoturvaohjelmiston avulla. Kaikkein paras turva on kuitenkin ajantasainen varmuuskopio, josta tiedot voidaan palauttaa. Varmuuskopio tulisi mielellään tehdä ulkoiselle tallennusvälineelle, jota ei pidetä vakituisesti kiinni tietokoneessa.