Massamuisteilla on erilaisia ominaisuuksia, ja erilaiset laitteet, käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot lukevat ja kirjoittavat dataa eri tavoin.

Lisäksi tiedostoista on pidettävä kirjaa – muussa tapauksessa kirjoitetusta datapötköstä ei aivan kirjaimellisesti löydy päätä eikä häntää.

Tätä tarkoitusta varten on kehitelty lukuisia eri tiedostojärjestelmiä, joista moni on jo painunut historian hämäriin, mutta lähes yhtä moni on edelleen aktiivisessa käytössä.

Mikrobitti esittelee erilaiset tiedostojärjestelmät, käy läpi niiden ominaisuudet sekä kertoo, missä kukin on parhaimmillaan.

Mutta missä tilanteissa tavallinen kuluttaja tarvitsee tietoa tiedostojärjestelmistä?

Klassinen tilanne on esimerkiksi uuden kiintolevyn alustaminen, jolloin pitäisi päättää, aikooko levyä käyttää vaikkapa pelkästään Mac-koneessa vai pitäisikö sitä pystyä lukemaan myös Windowsissa.

Yhteensopivuus on yksi juttu, tiedostorajoitukset taas toinen: entäpä jos aiot kuvata 4K-videota ja käsitellä suuria tiedostoja? Tällöin esimerkiksi Fat32 ei ole hyvä vaihtoehto 4 gigatavun tiedostokokonsa takia.