Facebook-käyttäjän tietojen väärinkäyttö nosti yksityisyyskysymykset otsikoihin ympäri maailmaa. Se saattoi myös olla alkusoitto koko sosiaalisen median murrokselle.

Jos data on uusi öljy, niin Facebookilla on monta öljylähdettä: vuonna 2012 se osti Instagramin ja 2014 WhatsAppin.

Sovellusten käyttäjätiedot ja usein myös kännyköiden yhteystietolistat ovat päätyneet Facebookille. Kyse on valtavasta tietomäärästä, joka mahdollistaa tarkan profiloinnin muun muassa kiinnostuksenkohteiden, sijainnin ja sosiaalisen verkoston mukaan.

On ollut vain ajan kysymys, milloin Facebookin öljy leimahtaa. Vuodesta 2012 lähtien eri verkkopalveluilla on ollut kymmeniä tietovuotoja, jotka ovat kohdistuneet satoihin miljooniin ja joissakin tapauksissa jopa miljardiin käyttäjään kerralla.

Tarvittiin (tämän hetkisten tietojen mukaan) 87 miljoonan Facebook-käyttäjän tietojen väärinkäyttö, että tietosuoja nousi kansainvälisesti otsikoihin. Periaatteessa kyse ei ollut tietovuodosta, sillä käyttäjät hyväksyivät tietojensa luovuttamisen Facebookiin tehdyssä sovelluksessa.

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä Facebook tulee olemaan tikunnokassa vielä pitkään. Ja hyvästä syystä: yhtiö ei ole kertonut riittävän selvästi, miten tietoja oikeasti käytetään ja luovutetaan muille tahoille. Käyttäjien yksityisyyshän on ristiriidassa Facebookin ydinbisneksen kanssa, joka on perustuu datan maksimaaliseen hyödyntämiseen mainosten kohdentamisessa.

Ylen maaliskuussa teettämässä kyselyssä 58 % suomalaisista Facebookin käyttäjistä oli huolestunut tiedoistaan ja 21 % oli tullut aiempaa varovaisemmaksi. Facebookin mainoskoneen lukujen mukaan palvelua käytti tuolloin 3,2 miljoonaa suomalaista, missä on 10 %:in kasvu vuodessa. Seuraavat kuukaudet ratkaisevat, jatkuuko kasvu.

Sosiaalinen media on Facebookiakin laajemman muutoksen keskellä. AudienceProject-yrityksen mukaan suomalaisten somen käyttö on pikemmin laskussa kuin nousussa. Selvin muutos on käytön aktiivisuudessa: YouTuben, Twitterin ja LinkedInin käyttötiheys laski vuonna 2017 huomattavasti edellisvuodesta. Vain Instagram pystyi parantamaan aiemmasta viikko- ja kk-tasolla, mutta senkin päivittäinen käyttö laski.

Suomalaisten Twitter-käyttäjien viestien määrä on #Pinnalla-palvelun tilastoissa laskenut neljänneksen vuodesta 2016, vaikka kuukausittainen käyttäjämäärä on samaan aikaan noussut. Yhä suurempi osuus tweeteistä on retweettejä eli muiden viestien uudelleenlähetyksiä.

Muissakin tilastoissa on merkkejä kasvaneesta arkuudesta osallistua julkisiin keskusteluihin. Ihmiset suojaavat itseään muun muassa vihapuheelta olemalla hiljaa.

Kun aktiivisuus julkisissa somepalveluissa laskee, siirrytään suljettuihin ja anonyymeihin somepalveluihin. Ylen maaliskuisessa kyselyssä WhatsApp oli ensimmäistä kertaa suosituin sosiaalisen median palvelu Suomessa. WhatsAppia käyttää nyt noin 72 % 15–79-vuotiaista.

Nuorten somen käytössä julkisuuden välttely on näkynyt jo vuosia. WhatsAppissa ja Snapchatissa saa olla rauhassa omissa piireissään. Samaan aikaan anonyymi Jodel-keskustelupalvelu jatkaa leviämistään erityisesti isoissa kaupungeissa.

Sosiaalinen media on vähitellen siirtymässä uuteen yksityisyyden aikaan. Siitä lisää toisessa kirjoituksessa.

Kirjoittaja on yrittäjä, sosiaalisen median kouluttaja ja tietokirjailija