Kesän lopussa Berliinin IFA-messuilla Google vyörytti kumppaniensa kanssa tarjolle kymmeniä ääniohjattavia laitteita ja palveluita, jotka käyttävät Google Assistantia. Tarjolla oli kuulokkeita, kaiuttimia, älykelloja ja pesu­koneita, jotka kaikki heräsivät henkiin ”Hey Google” -lauseella.

Jonkin verran etumatkaa ääniohjauksessa jo ottanut Amazon taas esitteli syyskuussa oman ryhmänsä kuluttajatuotteita, mukaan lukien mikroaaltouunin, jossa on sisään­rakennettu Alexa-ohjaus. Perinteisten näppäinten sijaan käyttäjä voi puhuen pyytää laitetta mikrottamaan perunan ja Amazoniin pilveen kytkeytyvä laite osaa kypsentää juurimukulan oikein.

Ääniohjaus sinällään ei ole uusi asia, mutta koneoppimisen ja internet-­yhteyden yhdistelmä on nostanut sen uudelleen valoon. Google Assistant ja Amazon Alexa ovat kärjessä, kun suuret tietotekniikkayhtiöt esittelevät yhä uusia laitteita ja palveluita, joita käyttäjät kontrolloivat puhuen.

On käyttötilanteita ja käyttäjä­ryhmiä, joiden kohdalla ääniohjaus on selvä parannus. Esimerkiksi auton viihdejärjestelmien ohjaaminen äänellä on parempi ratkaisu kuin fyysisten kytkinten haparointi ajon ­aikana. Samoin näkövammaisille tai käyttäjille, joiden motoriikka on normaalia heikompi on hyötyä siitä, että laite ymmärtää puhetta. Mutta monissa tapauksissa puhekäyttöliittymä luo kognitiivista taakkaa enemmän kuin helpottaa käyttöä.

Tietokoneiden graafisten käyttöliittymien tarve ja voittokulku ei syntynyt tyhjästä. Komentoriviltä ohjastettavat laitteet ovat tehokäyttäjän käsissä verrattoman toimivia, mutta vaativat käyttäjältään opettelua, muistamista ja keskit­tymistä.

Hiiri ja ikoni vapauttivat suuren määrän aivokapasiteettia, jota nyt pitäisi taas käyttää, jotta puhe­käyttöliittymä toimisi oikein. Käyttäjän täytyy muistaa, mikä on se ­täsmällinen puhuttu käsky, jolla tuo tai tämä palvelu alkaa toimia. Tilataanko pizza Puten pizzeriasta huutamalla ääni­ohjattavalle älyhammasharjalle ”tilaa pizza”, ”tuo pizza”, ”haluan pizzaa” vai ”äkkiä pizzaa”? Hammasharja ei osaa kertoa, se tuijottaa takaisin aivan yhtä tyhmänä kuin Commodore 64:n ­vihreää vilkuttava ruutu.

Ei liene sattumaa, että älykaiutinten yleisimmin käytetty ominaisuus on musiikin soittaminen.

Sekä Amazon että Google ovat toki tajunneet ongelman. Molemmat ovat esitelleet kokonaan uuden laiteluokan, älynäytöt, jotka sisältävät samanlaisen ääniohjauksen kuin älykaiuttimet, mutta tarjoavat lisäksi yksinkertaisen ruudun. Näytön avulla käyttäjälle voidaan ehkä tarjota jonkinlaisia vihjeitä siitä, miten laitetta voisi käskyttää. Voi olla, että seuraavaksi näihin laitteisiin yhdistetään osoitinlaite ja näppäimistö.

Nykyisentasoinen ääniohjaus on ­tietenkin keskeneräinen ja kehittyy edelleen. Kun Googlen ja Amazonin tekoälyassistentit alkavat oikeasti ymmärtää luonnollista ja epätarkkaa puhetta, ne voivat avustaa käyttäjäänsä. Pizzan tilaaminen voi sisältää epämääräisyyttä ja änkytystä, ­jolloin assistentti voi kysyä tarkentavia kysymyksiä. Haluatko tilata pizzaa? Minkälaista pizzaa? Mistä ravintolasta? Oletko ihan varma, että pizza on noilla kiloilla ylipäätään järkevä valinta?

Kirjoittaja on Yle Areenan palvelupäällikkö, joka on lopettanut kirjoittamisen Mikrobittiin kolme kertaa. Twitter: @Karde