Koko tämän kevään jatkuneet huijaussoitot ovat saaneet minut muuttamaan puhelinkäyttäytymistäni. En enää vastaa kuin tunnetuista numeroista tuleviin soittoihin. Tällä tavalla vältyn vastaamasta Microsoftin tueksi esittäytyvien huijarien soittoihin, mutta hintana on tietysti huonompi tavoitettavuus.

Minulle tämä puhelimenkäyttötapa sopii, mutta esimerkiksi pienyrittäjälle jokainen saapuva puhelu voi olla mahdollinen uusi asiakas, joten vastattava on, vaikka soittaja olisikin useamman kerran päivässä rahoja laittomin keinoin tavoitteleva lontoolainen huijari.

Jos huijarit saavat jatkaa toimintaansa, on olemassa selvä riski että puhelu viestintätapana menettää luotettavuutensa. Se olisi melkoinen muutos yhteiskunnassa ja viestintätavoissa. Aivan tavatonta se ei olisi, sillä vuosituhannen vaihteessa sähköpostille oli käydä samalla tavalla. Sähköpostin käytettävyyttä vaikeutti roskapostin vyöry, joka teki kätevästä viestintä­välineestä tuskallisen. Asiallisia viestejä piti etsiä päivittäin useisiin kymmeniin tai jopa satoihin nousseiden asiattomien englanninkielisten mainospostien seasta.

Roskapostiongelma saatiin lopulta kuriin toisaalta (yhdysvaltalaisen) lainsäädännön ja toisaalta tekniikan kehittymisen avulla. Ensin roskaposti kiellettiin ja samaan aikaan sähköpostin käyttäjät saivat avukseen tietokoneiden sähköpostiohjelmien kylkeen asennettavat suodatin­ohjelmat. Myöhemmin suodatusta alettiin tehdä palvelintasolla.

Viestintävirastokaan ei näytä halukkaalta tai kyvykkäältä tekemään asialle mitään.

Ja niin kävi, että roskapostiongelma pitkälti katosi. Roskapostia kyllä lähetetään edelleen, yhden arvion mukaan jopa 90 prosenttia kaikesta maailman sähköpostista oli roskapostia vuonna 2018, mutta suurin osa käyttäjistä ei edes noteeraa sitä, sillä se päätyy automaattisesti sähköpostiohjelman tai -palvelun roskapostikansioon. Sitä pääsee ihmettelemään lähinnä silloin, kun unohtaa salasanansa johonkin palveluun ja joutuu mahdollisesti metsästämään salasanan muutoksesta kertovaa vahvistusviestiä erektiolääkemainosten seasta.

Huijaussoitot sen sijaan odottavat edelleen ratkaisuaan. Hämmentävää on se, että Suomessa sen paremmin puhelinoperaattorit kuin viestintäalaa valvova Viestintävirastokaan eivät näytä halukkailta tai kyvykkäiltä tekemään asialle mitään. Operaattoreiden luulisi olevan kiinnostunut siitä, että yksi niiden keskeisistä palveluista näyttää muuttuvan vältettäväksi ja epäluotettavaksi. Valvovan viranomaisen taas luulisi olevan kiinnostunut siitä, että sen valvonnassa olevaa palvelua käytetään merkittävässä määrin laittomaan toimintaan. Liikkeet ovat kuitenkin olleet loivia ja huijaussoitot jatkuvat.

Ongelma ei tietenkään ole helppo ratkaistava, sillä puhelinverkot ja niiden palvelut halutaan pitää avoimina eikä yksinkertaista teknistä ratkaisuakaan taida olla olemassa; muuten sellaista olisi epäilemättä jo käytetty.

Ja voi olla, että puhelut vaipuvat unholaan aivan sen takia, että ne eivät nuoremmille käyttäjille enää ole relevantti palvelu muutenkaan. Hieman kuin sähköposti; sitä ei tappanut roskaposti, mutta uudet ja notkeat yritykset käyttävät sisäisessä viestinnässään mieluummin Slackin kaltaisia pikaviestintäpalveluita. Zoom tai muut videopuhelusovellukset taas hoitavat ne kommunikaatiotilanteet, jossa täytyy puhua. Kunnes joku huijari keksii, miten videokokoussoftan kautta voi tyrkyttää erektiolääkkeitä tai mullistavaa bitcoin-sijoitusmahdollisuutta.

Kirjoittaja on Yleisradion kehityspäällikkö, jolle ei kannata soitella. @Karde

Elokuun Mikrobitti nyt kaupoissa! Mukana älykellojen ja nas-laitteiden arvostelu, artikkeli Nintendon ulkopuolisista Mario-peleistä, arvostelu ssh-sovelluksista sekä paljon muuta. Lue lisää