Koronan muututtua epidemiasta täysimittaiseksi pandemiaksi sosiaalinen media on pullistellut erilaisten harrastelijoiden analyyseja viruksen leviämisestä ja leviämisen estämisestä. Näille nojatuoliepidemiologeille näyttäisi olevan yhteistä se, että monet heistä ovat teknologia-alan ammattilaisia.

Syy on selvä. Dataa on tarjolla paljon, ja erilaisten mallien ja analyysien laskeminen on keskeinen osa kasvuvaiheessa olevien teknologiayritysten toimintaa.

Ja kun on tottunut kääntelemään dataa eri muodoissaan ja etsimään mallien avulla uudenlaisia liiketoiminta- ja tuotemahdollisuuksia, voivat ihmisiä tappavan taudin leviäminen ja uhrit näyttää samanlaisilta indikaattoreilta kuin sovellusten aktiiviset käyttäjät, asennusmäärät ja muut tunnusluvut. Molemmista saa pienellä vaivalla vakuuttavan näköisiä käyriä ja käppyröitä.

Vastuulliset poliitkot seuraavat asiantuntijoiden ennustemalleja.

Dataa on kuitenkin monenlaista. Tulkitessaan bisneksen tunnuslukuja väärin yrittäjä korkeintaan ajaa yhtiön­sä väärään suuntaan ja konkurssiin. Tulkitsessaan virologian ja epidemiologian numeroita väärin seurauksena saattaisi pahimmillaan olla lukemattomien ihmisten kuolema, jos joku siis oikeasti ryhtyisi noudattamaan Excelinsä kanssa karanteenia viettävän henkilön suosituksia.

Tämän takia vastuulliset poliitikot seuraavatkin alan asiantuntijoiden numeroita ja ennustemalleja kenen tahansa bloggaajan sijaan.

Esimerkki hyvää tarkoittavasta teknologian tuntijasta nähtiin jo yli vuosi sitten, kun ryhmä koululaisia jäi jumiin luolaan Thaimaassa. Koululaisia pelastamaan paikan päälle saapui useita vuosia sukelluskokemusta omaavia ammattilaisia, jotka suunnittelivat kellon tikittäessä vaativaa ja monimutkaista pelastusoperaatiota.

Apuaan tarjosi myös luolasukeltamisen ulkopuolinen, mutta hyvin resursoitu taho eli Elon Musk. Musk ehdotti ja toteuttikin yhtiöidensä avulla eräänlaisen pienoissukellusveneen, jonka avulla luolaan jääneitä lapsia olisi voitu pelastaa. Pelastajat kuitenkin toivat lapset luolasta ilman Muskin sukellusvenettä, joka ilmeisesti edelleen on Thaimaassa.

Toisenlainen esimerkki on Bill Gates. Windows-käyttöjärjestelmällä ja Office-sovelluksilla rikastunut Microsoftin perustaja on säätiönsä avulla rahoittanut merkittävästi esimerkiksi malarian vastaista työtä. Sen sijaan, että olisi ryhtynyt suunnittelemaan malaria-sovellusta tai vedenpuhdistimia, Gates on antanut rahaa todellisille asiantuntijoille ja mahdollistanut työtä, jonka avulla satoja tuhansia ihmisiä vuodessa tappava tauti ehkä saadaan joskus kitkettyä.

Kenelläkään meistä ei ole Gatesin rahavaroja, mutta silti pienenkin rahasumman lahjoittaminen tutkimukseen on todennäköisempi polku malarian tai koronaviruksen nitistämiseen kuin Excelin pyörittäminen ja analyysin twiittaaminen. Ellet sitten ihan oikeasti ole epidemiologi.

Kirjoittaja on Yle Areenan palvelupäällikkö, joka on lopettanut kirjoittamisen Mikrobittiin kolme kertaa. @Karde

*

Toukokuun Bitti nyt kaupoissa ja digilehtenä: testissä muun muassa vpn-sovellukset ja nopeat ssd-levyt, videotykin ja tv:n vertailu ja jäähdyttimet. Lue lisää.