Huhtikuussa Vice-mediaperheen verkkojulkaisu Motherboard julkaisi fiktion muotoon kirjoitetun jutun tilanteesta, jossa Facebook olisi kansallistettu. Juttu kuvaili tilanteen, jossa skandaalista toiseen rämpivä yhtiö hankitaan veronmaksajien rahalla valtion operoimaksi yhtiöksi, samalla tavalla kuin rautatiet ja terästeollisuusyhtiöt toisen maailmansodan aikana.

Idea Facebookin kansallistamisesta ei ole ainutkertainen. Varsinkin Cambridge Analytica -skandaalin jälkeen sosiaalisen median yhtiön muuttamista Yhdysvaltain valtion omaisuudeksi ovat esittäneet useat tutkijat artikkeleissaan muun muassa Politicossa ja Guardianissa.

Perusteet ovat samankaltaiset: Facebookin keräämä data, tehokkaasti toimiva kohdennettu mainonta ja palvelun eri toiminnot ovat tehneet siitä sähkö- tai vesiyhtiön kaltaisen luonnollisen monopolin, johon monet yhteisöt ja yhteiskunta laajemminkin nojaa. Ja kun Facebook on todistettavasti ja useita kertoja osoittanut, että se ei kykene huolehtimaan datastaan tai estämään palvelunsa väärinkäyttöä, olisi kansallistaminen yksi mahdollinen keino saada yhtiö varmemmin toteuttamaan yhteiskunnallista tehtäväänsä.

Artikkeleiden ulkopuolisessa todellisuudessa kansallistaminen on hyvin epätodennäköistä. Poislukien sota-ajat ja velkakriisin aikaiset pankkien lunastukset länsimaiset valtiot ja varsinkin USA ovat välttäneet kansallistamisia. Ja ainakin periaatteessa Facebook on yritys, jolla on kilpailijoita, vaikka Mark Zuckerbergillä olikin ongelmia mainita kilpailijoita nimeltä taannoisessa senaatin kuulemisessaan.

Mutta vaikka mikään hallitus ei lunastaisikaan valtaosaa Facebookin osakkeista, ovat valtiolliset toimijat alkaneet hiljakseen osoittaa kärsimättömyyttään datajättiläisen toimintaa kohtaan. Lokakuussa Iso-Britannian, Kanadan, Australian, Brasilian, Argentiinan, Singaporen ja Latvian parlamenttien edustajat allekirjoittivat yhteisen kirjeen, jossa vaadittiin Facebookin edustajia kuultavaksi parlamentteihin yhtiön toiminnasta. Tähän saakka yhtiö on kieltäytynyt kuulemisista ja suostunut puhumaan ainoastaan Yhdysvaltain ja EU:n parlamenteille.

Facebook voi ämpyillä vielä hetken aikaa, mutta yhä selvemmältä vaikuttaa, että sen rajoittamattoman toiminnan aika on ohi. EU-komissio mätkäytti taannoin Googlelle runsaan neljän miljardin euron uhkasakot määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Päätös osoittaa, millaiseen suohon poliittiset toimijat voivat liian omatoimisen yhtiön sotkea. Samaan sarjaan kuuluu EU:n kaavailema linkkivero, joka olisi kauhistus Facebookille ja muille käyttäjien sisältöön nojaaville teknologiayhtiöille.

Facebook ei ole jäänyt odottelemaan poliitikkojen päätöksiä. Yhtiö käytti oman ilmoituksensa mukaan viime vuonna Yhdysvalloissa noin 12 miljoonaa dollaria poliittiseen lobbaamiseen. Tällä rahalla se on ostanut itselleen aikaa ja tilaa, mutta kovin montaa Cambridge Analytica- tai Soros-kohua sekään raha ei riitä vaimentamaan. Lopputulos voi valtionyhtiöksi muuttamisen sijaan olla yhtiön pilkkominen tai sen ansaintalogiikan rajoittaminen.

Kirjoittaja on Yle Areenan palvelupäällikkö, joka on lopettanut kirjoittamisen Mikrobittiin kolme kertaa. Twitter: @Karde