Toukokuun alussa Helsingin ylipormestari Jan Vapaavuori otti vastaan taivaallisen lähetyksen. Kyseessä ei varsinaisesti ollut uskonnollinen kokemus, vaikka sen kaltaisia piirteitäkin tapahtumassa oli. Jumalaisen julistuksen sijaan ylipormestari sai haltuunsa lohisalaatin ja sen toimitti hänelle pieni nelikopteri.

Ylipormestarin lohisalaattitoimitus oli lähtölaukaus yhdysvaltalaisen Googlen omistaman WIng-lennokkiyrityksen ja HOK Elannon kokeilulle, jossa ruokaa kuljetetaan ilmateitse pienelle joukolle Helsingin Vuosasaaren asukkaista. Vastaavia kokeiluja on käynnistetty Suomessakin useita: Matkahuolto on kuljettanut paketteja logistiikkaterminaalistaan kahteen K-kauppaan ja tänä kesänä lennokkien on tarkoitus kuljettaa paketteja Helsingin ja Tallinnan välillä. Posti taas kokeili pakettien lennättämistä Suomenlinnaan jo useita vuosia sitten.

Yhteistä kokeiluille on toistaiseksi ollut se, että ne eivät ole poikineet säännöllistä liiketoimintaa. Kokeilut ovat jääneet kokeiluiksi, joiden opeista yhtiöt eivät ole yleensä paljoa puhuneet.

Tavaran toimittaminen lennokilla kuluttajille ei ole yksinkertaista. Lennokkien kantamat ovat vielä lyhyitä, niiden kuljetuskyky on rajallinen, lennokit eivät ole vielä autonomisia ja kuljetusten onnistuminen edellyttää ihmistä, joka ottaa lennokin tuoman toimituksen vastaan. Suoraan sanottuna lennokkipohjainen toimitustapa ei ratkaise mitään kuluttajan ongelmaa vaan aiheuttaa muutaman aivan uuden, josta epäkiitollisin on käyttäjälle syntyvä velvoite päivystää räntäisellä pihalla taivaalta saapuvaa lounasta.

Miksi lennokkikokeiluja sitten tehdään? Ensinnäkin tietenkin siksi, että teknologia on olemassa. Ja koska pienet kopterit ovat olemassa, niille olisi mukava löytää jotakin käyttöä, josta tekniikkaa kehittävät yhtiöt saisivat rahaakin.

Toinen syy on se, että lentäminen kiehtoo, vaikka lentämisen tekisikin pieni miehittämätön lennokki. Tämä siitä huolimatta, että pienten lähetysten perille saaminen konevoimin onnistuisikin helpommin maata pitkin. Tätäkin kokeillaan: virolainen Starship-yhtiöä on jo yli vuoden ajan toimittanut ruokatilauksia pienellä kuusipyöräisellä jakelurobotillaan Iso-Britan­niassa ja tammikuussa Amazon julkisti Scout-laitteensa, jota kokeillaan Yhdysvalloissa. Maata pitkin kulkeva toimituskin tosin edellyttää edelleen asiakasta, joka ottaa eineen vastaan.

Voi olla, että lennokkikokeilut eivät synnytä pysyvää kuluttajaliiketoimintaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lennokeille olisi käyttöä. Hyvä esimerkki on Matternet-yhtiö, joka on rakentanut Sveitsiin sairaaloiden käyttämän lennokkiverkoston, jonka avulla sairaalat ja laboratoriot voivat kuljettaa esimerkiksi verinäytteitä nopeasti. Verkosto koostuu paitsi itse lennokeista myös niiden tukiasemista, joiden avulla kopterit kuormataan ja joista lennokit lähtevät ja laskeutuvat.

Sairaaloiden verikuljetukset eivät kuitenkaan ole yhtä näkyvää ja suuren volyymin toimintaa kuin ruokakuljetukset. Tämän takia tulemme todennäköisesti jatkossakin todistamaan taivaallisia lohisalaattispektaakkeleja.

Kirjoittaja on Yle Areenan palvelupäällikkö, joka on lopettanut kirjoittamisen Mikrobittiin kolme kertaa. @Karde

**

Kesäkuun Bitti nyt ulkona: testissä varavirtalähteet, uudet älypuhelimet, mukana läppärien AMD vs. Intel -suoritinvertailu, jatko-opas kotiautomaation rakentamiseen, juttu verkkopelien vihamielisestä kulttuurista ja paljon muuta. Lue lisää.