Voiko geenitieto johtaa ihmisten syrjintään, kysyy Elina Hiltunen kolumnissaan.

2.4.2035: Työhöntulotarkastus. Tulokset ja suosittelu.

Testattava asiakas Sani T. Ikä 24 vuotta, koulutus Diplomi-insinööri, erikoistumisalue kvanttitietokoneet. Haettava positio: kvanttiohjelmoija. Veri- ja sylkinäytteet otettu. Analyysissä havaittu MAOA geenin L- variaatio, mikä voidaan liittää hyperseksuaalisuuteen, impulsiiviseen käyttäytymiseen ja joskus jopa psykopatiaan.

Lääkärin suositus: Geenivariaation perusteella ei suositella rekrytoitavaksi.

Kuka on paha, kuka saa syövän, kenelle sopii kahvi, kenestä tulee alkoholisti? Geeneihimme on kirjoitettu osittain kohtalomme. Ne määräävät, onko meillä suora vai kihara tukka, siniset vai ruskeat silmät, kuiva vai märkä korvavaikku. Ne voivat myös määrätä sen, kuka sairastuu diabetekseen, kuka lihoo, kuka masentuu, ja kenties jopa sen, kenestä tulee psykopaatti.

Onneksi geenit eivät kuitenkin määrää koko kohtaloamme: ympäristötekijöillä ja esimerkiksi kasvatuksella on vaikutusta siihen, mihin tauteihin sairastumme ja minkälaisia yksilöitä meistä tulee.

Geenitieto kiinnostaa lääkäreitä, ihmisiä – ja jopa viranomaisia ja yrityksiä. Nykyään geenitestin tekeminen on helppoa ja hinnat ovat pudonneet alas.

Itse teetin ensimmäisen geenitestini noin kuusi vuotta sitten amerikkalaisessa yrityksessä 23andme. Kyseisen testin tuloksena sain listan sairauksista ja tiedon, millainen riski minulla on sairastua niihin. Sain myös tietää sukutaustastani – siitä minne päin maailmaa juureni johtavat.

Kyseinen geenitesti ei ollut tarkka. Siinä käytiin läpi niin kutsuttuja snippejä, pistemutaation aiheuttamia eroja DNA-ketjussa. Tarkemmissa geenitesteissä pystytään analysoimaan koko genomi, mutta tällaiset testit ovat vielä varsin kalliita.

23andme-testin lisäksi olen tehnyt myös DNAfit-testin, jossa geenieni perusteella sain tietoa minulle sopivasta ruokavaliosta (olen esimerkiksi herkkä kofeiinin vaikutuksille) ja urheilusuorituksista (minun kannattaa välttää liian kovaa rehkimistä kohonneen urheiluvammariskin vuoksi). Lisäksi olen teettänyt suomalaisen Abomics-yrityksen farmakogeneettisen testin, joka kertoi minulle, miten geenieni perusteella reagoin erilaisiin lääkeryhmiin.

Onko geenitestausharrastus järkevää? Osittain. Testit antavat arvokasta tietoa terveydestämme ja riskeistämme. Tämän tiedon avulla voimme parhaimmillaan pidentää ikäämme.

Toisaalta geenitesteihin liittyy riskejä: mihin geenitietoamme lopulta käytetään ja kuka sitä käyttää? Voiko poliisi, vakuutusyhtiö tai minut palkkaava yritys saada tulevaisuudessa testitulokset tietoonsa? Miten varmistetaan, että tiedot ovat turvassa? DNA testauspalvelu MyHeritagen sivut hakkeroitiin, ja 92 miljoonan käyttäjän tiedot joutuivat rikollisten käsiin. Geenitieto jos mikä on sensitiivistä arvotavaraa, joka vääriin käsiin päätyessään voi aiheuttaa uhrille suuriakin ongelmia.

Iso kysymys on myös se, voiko geenitieto joskus johtaa ihmisten syrjitään. MAOA-L-geenivariaatiota on havaittu enemmän psykopaateilla, mutta se ei silti tarkoita sitä, että variaatiota kantavasta ihmisestä tulee automaattisesti psykopaatti.

Nykypäivänä ihmiset ovat valmiina tekemään johtopäätöksiä toisistaan jo kulttuurin tai ihonvärin perusteella. Kun geenitieto tulee yleisemmin käyttöön, vaikuttaako se tulevaisuuteemme enemmän kuin geenit konsanaan?

Kirjoittaja on futuristi, dippainssi ja kauppatieteen tohtori, joka innostuu erityisesti uusista teknologioista. Twitter: @elinafuturist