”Suunnittele oma lemmikkisi me valmistamme sen sinulle”, lukee mainoksessa, joka ohjaa nettisivuille. Minulla on jo selvä mielikuva, mitä lemmikiltäni haluan. Pidän koirista, siis alan suunnitella haluamaani koiraa. Vaikka koirista pidänkin, suoraan sanottuna niiden haukkuminen voi olla joskus ärsyttävää. Siirryn siis sivuilla kohtaan, jossa luetellaan lemmikin ominaisuuksia, joita en halua. Ruksaan kohdan haukkuminen.

Mietin hieman aikaisempia kokemuksiani. Luppakorvat ovat ongelmalliset, niihin tulee helposti tulehduksia. Ruksaan siis myös kohdan luppakorvat. Pitkän hännänkin kanssa on ollut ongelmia: jo edesmennyt labradorinnoutajani kun tapasi aina häntäpatukallaan pyyhkiä punaviinilasit lattialle. Ruksaan siis myös kohdan häntä. Parempi olla ilman. Entä mitä sitten haluaisin. Väri saisi olla musta tai ruskea, sisustukseni on tummaa, joten en halua vaaleita karvoja matoille. Toisaalta tumma koira on vaikea nähdä pimeässä, joten hieman luminenssia voisi helpottaa tilannetta. Ei tarvitsisi edes heijastinta syyspimeillä, kun koira hehkuu fluoresoivaa valoa.

Tietokoneohjelmistoja suunnitellaan komento komennolta, jotta saadaan haluttu lopputulos. Myös biologia on siirtynyt tietokoneille, kun ymmärryksemme geeneistä on laajentunut. Voimme ”ohjelmoida” eliöitä tietynlaisiksi muokkaamalla niiden DNA:ta. Tällä aihealueella on oma nimikin: synteettinen biologia. Se yhdistää biologian lisäksi insinööritieteet ja tietotekniikan; tarkemmin sanottuna DNA:n ”koodaamisen”.

Geenitietous on laajentunut niin, että osaamme jo listata monia geenejä, joilla on vaikutuksia eliöihin. Yksi geeni pistää eliön loistamaan pimeässä, toinen geeni aiheuttaa syöpää, kolmas geeni pistää solun tuottamaan haluttua proteiinimolekyyliä, esimerkiksi insuliinia.

Geeneistä ja niiden ominaisuuksista pidetään kirjaa, ja niitä kutsutaan maailmalla nimellä biobricks eli biopalikat. Ne ovat kuin legopalikoita, joita yhdistelemällä saadaan haluttu lopputulos. Biopalikoita kuten fluoresoivan geenin voi tilata netin kautta yrityksistä, jotka printtaavat haluttuja geenejä. Tulosteet lähetetään postitse, ja käyttäjä voi alkaa yhdistellä geenejä, jotta saa halutun lopputuloksen.

Yhdysvalloissa on jo myynnissä geenimuunneltu akvaariokala GloFish, joka loistaa pimeässä.

Geenit ovat halpoja eikä tekniikkakaan vaadi suuria. Maailmalla on jo oma biohakkereiden yhteisö, joka väsää kotilaboratorioissaan autotallien peränurkissa uudenlaisia eliöitä. Luonnollisesti myös yritykset ympäri maailmaa ovat kiinnostuneet synteettisestä biologiasta ja sen sovelluksista.

Synteettinen biologia tuottaa jo nyt ja tulevaisuudessa uskomattomia mahdollisuuksia: sen avulla voimme kehittää uudenlaisia lääkkeitä ja ruokaa. Tämä teknologia voi muokata täysin esimerkiksi energiantuotannon ja jätteiden käsittelyn, parhaimmillaan se voi tuoda uudenlaisia ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Ehkä tulevaisuudessa voimme suunnitella itse puutarhamme kasvit – vaikka pimeässä hohtavat ruusut tai lemmikkimme. Yhdysvalloissa on jo myynnissä geenimuunneltu akvaariokala GloFish, joka loistaa pimeässä.

Toisaalta synteettiseen biologiaan liittyy myös haasteita. Mitä jos terroristit muokkaavat uudenlaisia bioaseita tai uudenlainen muokattu lajike aiheuttaa yllättäviä ympäristöongelmia?

Synteettinen biologia on kuin salaisuuksien lipas: sen sisältä voi paljastua aarteita tai pahimmillaan tuhoa. Samalla synteettinen biologia on tulevaisuuden teknologia, joka vaatii eettistä keskustelua omista rajanvedoistaan.

Kirjoittaja on futuristi, dippainssi ja kauppatieteen tohtori, joka innostuu erityisesti uusista teknologioista. @elinafuturist

**

Syyskuun Mikrobitti nyt kaupoissa. Testissä uudet älypuhelimet ja näytönohjaimet, Suomessa myytävät 5g-puhelimet, Samsungin uudet Notet, Apple iOS 13, Samsungin iso näyttö, Asusin uusi Zenbook-läppäri + tutustutaan lukion digitalisoitumiseen ja kertakirjautumisen riskeihin. Lue lisää!