Elina Hiltunen

Kahdeksantoista pilleriä päivässä. Se on oikeastaan pieni hinta siitä, että olen elossa vieläkin. Jokunen vuosikymmen sitten sata vuotta oli jo jonkinlainen ennätys ihmisiässä. Nyt minä olen jo 133 vuotta ja varsin hyvässä kunnossa. Kiitos lääketieteen saavutusten.

Kun täytin 130 vuotta, toimittaja kysyi minulta, että mikä on pitkän ikäni salaisuus. Vastasin toimittajalle: ”Se on raha.”

32 vuotta. Tämä oli globaalisti keskimääräinen elinajanodote syntyneellä lapsella vuonna 1900. Vuonna 2000 kyseinen luku oli jo hieman yli 66 vuotta. Sadassa vuodessa syntyvän lapsen odotettu elinikä oli siis yli kaksinkertaistunut. Todistetusti pisimpään elänyt ihminen maailmassa oli ranskalainen Jeanne Calment, joka eli hieman yli 122 vuotta. Mutta kuinka pitkään ihminen voi lopulta elää?

Jos lähdetään halkomaan hiuksia ihmiselämän pituudessa, niin osa elimistämme tai soluistamme voi jatkaa elämää pidempään kuoleman jälkeenkin. Lääketieteellisesti kiinnostavassa ja samalla eettisesti arveluttavassa tapauksessa ihmisen (syöpä)solut ovat jatkaneet elämää kantajayksilön kuoleman jälkeen, tuoneet helpotusta miljoonille ihmisille – ja käyneet jopa avaruudessa. Kyseessä ovat amerikkalaisen Henrietta Lacksin solut.

Vuonna 1951 kuolleen Henrietta Lacksin HeLa-solut auttavat lääketiedettä yhä.

Henrietta kuoli syöpään vuonna 1951. Lääkärit ottivat ennen Henriettan kuolemaan häneltä kudosnäytteen ja kasvattivat ilman lupaa soluja lääketieteen käyttöön. Tämä solulinja tunnetaan HeLa-­soluina, ja niiden avulla on kehitetty esimerkiksi poliorokote ja syöpähoitoja. Arvioi­daan, että HeLa-soluja on käytetty yli 100 000 tutkimuksessa. Parhaillaan HeLa-solut auttavat tutkijoita kehittämään hoitoa covid-19:ään.

Ihmisenä meitä luonnollisesti kiinnostaa elämän jatkuminen kokonaisena kappaleena. Erilaiset lääkefirmat ovat kiinnostuneita elämän jatkamisesta. Koska vanheneminen on monimutkainen prosessi, elämää pidentävillä hoidoilla pyritään vaikuttamaan kehon vanhenemisen eri prosesseihin.

Esimerkiksi kun solu jakautuu, kromosomien päässä olevat ja niitä suojaavat telomeerit lyhenevät joka kerta. Kun ne ovat lyhentyneet liikaa, solu lopulta kuolee. Vanhenemisen hidastamisessa telomeerien lyhenemisen ehkäiseminen eri menetelmin on yksi keino. Haittana hoidossa voivat tosin olla syöpäsairaudet.

Geeniterapia, immunoterapia, epigeneettisten merkkien pyyhkiminen pois ja elimistön huijaaminen kalorirajoitusta muistuttavaan tilaan ovat keinoja, joita pohditaan, jos ei nyt ikuisen, niin ainakin pidennetyn elämän lähteeksi. Nuorten ihmisten veri ja erityisesti plasma on nuorennusbisneksessä kovaa valuuttaa jo nyt. Tulevaisuudessa myös väsyneiden elinten tilalle voitaneen vaihtaa uusia, laboratoriossa kasvatettuja elimiä.

Jos koko kehoa ei saada pysymään toimintakunnossa, tulevaisuudessa muistojen ja persoonallisuuden lataaminen digitaaliseen muotoon voi myös olla yksi ratkaisu kuolemattomuuteen. Ja ainahan voi jäähdyttää ruumiinsa tulevaisuutta varten.

Lopulta elämän jatkuminen voi olla vain yhdestä asiasta kiinni, nimittäin rahasta kalliisiin nuorennushoitoihin.

Kirjoittaja on futuristi, dippainssi ja kauppatieteen tohtori, joka innostuu erityisesti uusista teknologioista. Twitter: @elinafuturist

**

Toukokuun lehti on ilmestynyt! Testissä valmiit peli-pc:t sekä tabletit. Tarkastelussa myös Samsungin älynäytöt sekä tietokoneen vesijäähdyttimet. Oppaassa perehdytään ”pula-ajan pc:n” rakentamiseen.