Keskustelu iot:n tietoturvasta on vellonut kiivaana ja siinä ovat olleet osallisina niin esineiden internetin asiakkaat eli yritykset kuin laitevalmistajat ja palvelumyyjät. Yhdistettyjen laitteiden tietoturvasta riittääkin puhuttavaa. Pelkästään kesäkuun aikana uutisten aiheiksi on noussut monia tapauksia, joissa iot-laitteilla kerättyä yksityistä dataa on käytetty väärin.

Vaikka yksityisyyden suoja tuntuu pettäneen pahimmin kuluttajien puolella, eivät yrityksetkään ole tälle ongelmalle immuuneja. Aineettoman omaisuuden tapaisen yksityisen datan vuotaminen luvatta julkisuuteen on yrityksille myös yhdistetyissä laitteissa jopa suurempi ongelma kuin se on kuluttajille.

Yritysten on huolehdittava maineestaan myös iot:n oloissa. Firmat saattavat saada omat asiakkaat kimppuunsa, jos sana leviää siitä, että joku yritys ei suojaa omien asiakkaidensa yksityisyyttä kerätessään dataa iot:n kautta.

Yritykset ampuvatkin iot:n yksityisyyden suojassa luvattoman usein itseään jalkaan. Varsinkin kuluttajien mielestä yritysten toiminta iot-datan keräyksessä vaihtelee lavealla sektorilla: kaksi kolmasosaa kansalaisista pitää yritysten toimintaa salaperäisenä ja epäilyttävänä eli lähes laittomuuden rajamailla liikkuvana, Networkworld kirjoittaa.

Ovikelloyhtiöstä iot:n ongelmalapsi

Iot on synnyttänyt monia loistavasti menestyneitä untuvikkoyrityksiä - ja toisaalta kauhutarinoitakin. Amazonin nykyään omistama ovikelloyhtiö Ring käy esimerkiksi kummastakin. Ringin tarinaan liittyy sekä menestystä että pelottavia kysymyksiä.

Viime aikoina Ring on puuhastellut yli 50 amerikkalaiskaupungin poliisilaitosten kanssa poliisin videovalvonnan lisäämiseksi Ringin asiakaskunnan keskuudessa.

Ring tietenkin kehuu yhteistyötä lainvalvojien kanssa sen yhdistettyjen tuotteiden eli iot-ovikellojen valvonnan tehostamisessa. Toisaalta yhtiö on jo monessa kaupungissa joutunut pyytämään poliiseilta tahdikkuutta iot-ovikellojen ja niiden valvontakameroiden nauhojen käsittelyssä.

Sanomattakin on selvää, että yksityisyyttä varjeleville näin läheinen kumppanuus Ringin ja poliisin välillä on kipupiste. Mutta se ei suinkaan ole ainoa. Viime vuonna Ringin ukrainalaiset työntekijät jäivät kiinni asiakkaiden videomateriaalin luvattomasta käytöstä.

Iot-data on kuin pullon henki - ilman pulloa

Uutissaitti Motherboardin mukaan Ring on niin ikään käyttänyt ovikellokameroidensa videomateriaalia Facebookin mainoskampanjassa, jossa yhtiö kehottaa ihmisiä ottamaan yhteyttä poliisiin, jos he näkevät kuvien esittämän naishenkilön.

Poliisi varmasti arvostaa Ringin ja sen asiakkaiden kaltaisia ylimääräisiä valvovia silmäpareja. Mutta se ei anna oikeutta Ringille eikä muille kutsua ovikellokuvan esittämää naista lähes tulkoon varkaaksi, vaikka häntä ei ole edes syytetty saati tuomittu tästä rikoksesta.

Eikä Ring ole suinkaan ainoa varoittava esimerkki iot:n heikosta yksityisyydestä. Lukuisissa tapauksia, joissa iot:n käyttäjien odotetaan tekevän myönnytyksiä yksityisyyden suojaan saadakseen tiettyjä palveluihin liittyviä etuisuuksia.

Eipä ihme, että laatulehti Guardin kutsuu Googlen Sidewalk Cafe -nimellä markkinoitua älykaupunkihanketta pelkästään "valvontakapitalismin yhdeksi muodoksi."

Autonomistajat voivat taasen saada vähäpätöisen alennuksen liikennevakuutuksesta, mikäli autoilijat suostuvat luopumaan ajodatastaan. Tämäkään suhde ei ole kaiverrettu kiveen, sillä kohta autonomistajat voivat joutua antamaan kaikki tiedot ajotavoistaan, jotta saavat lainkaan koko autovakuutuksen.

Ja niin kuin Yhdysvallan rajavalvontaviranomaisten tuoreet ja laajat tietovuodot ovat osoittaneet, on yksityinen data varsinainen pullon henki ilman sitä kuuluisaa putelia. Vaikka yksityistä dataa suojeltaisiin kaikilla uusimmilla teknologioilla, ei tietovuodoista milloinkaan päästä kokonaan eroon.

Dataa karkaa vaikka älykkäiden ovikellojen kautta, kuten edellä on nähty. Ja miksi ovikellojen edes pitää olla älykkäitä?