Kansainvälinen Bellingcat-tutkimusryhmä on ollut otsikoissa viime viikkoina Ison-Britannian Salisburyssa maaliskussa paljastuneen myrkytystapauksen johdosta.

Venäjän virallisen linjan mukaan myrkyttäjiksi epäillyt miehet ovat siviilejä. Tutkimusryhmä kuitenkin kertoo kaivaneensa miehistä esiin tietoja, jotka paljastavat näiden salatun taustan. Ryhmän tietojen mukaan miehet olisivat oikeasti Venäjän sotilastiedustelu GRU:n agentteja. Tutkijat kaivoivat esiin myös miesten oikeat nimet.

Bellingcat-sivuston ideana on tutkia ajankohtaisia tapahtumia hyödyntämällä videoita, karttoja ja kuvia sekä muita dokumentteja avoimista lähteistä.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Bellingcatin tutkimukset saavat suurta huomiota. Vuonna 2014 Ukrainassa pudotetun Malaysia Airlinesin lennon MH17 tutkinta oli iso tapaus, jossa Bellingcatilla oli iso rooli.

Ryhmä haastoi tuolloin vahvasti Venäjän valtion kertomuksen. Harrastajien perustama ryhmä pyrki auttamaan virallista turmatutkintaa omalla tiedonkeruullaan. Erityisesti ryhmä kaivoi esiin tietoja kiistellystä ohjuslavetista, jonka epäiltiin olevan peräisin Venäjältä.

Mikrobitti kirjoitti vuonna 2016 Bellingcatin käyttämästä geopaikannuksesta. Sen tekniikoita avasi jutussa ryhmän suomalainen jäsen Veli-Pekka Kivimäki.

Lue juttu tästä linkistä.

Geopaikannuksella tarkoitetaan yleensä satelliittien ja gps-signaalin avulla saatuja koordinaatteja. Bellingcatin tapauksessa se voi tarkoittaa myös esimerkiksi sosiaalisesta mediasta kerättyjen tietojen yhdistelyä ja paikkojen tunnistamista paitsi ihmissilmin, myös apusovelluksia hyödyntäen. Menetelmää sovelletaan joukkoistamalla kerättyyn aineistoon, eli käytännössä paikallisten ihmisten nettiin laittamiin kuviin, videoihin ja silminnäkijähavaintoihin.

”Jotkut tutkivat materiaalia, jota tuli esiin ohjuslavetista. Itse keskityin alussa koneen osien tunnistamiseen kuvista”, Kivimäki muistelee.

Jäljitys lähti liikkeelle amatöörikuvaajan ottamasta 15 sekunnin Instagram-videosta, joka esittää venäläistä Buk-ohjuslavettia liikenteessä jossain tunnistamattomassa paikassa Venäjällä. Sama lavetti oli nähty myös Ukrainan puolella. Myöhemmin kuva-aineistoa löydettiin lisää, minkä lisäksi hyödynnettiin esimerkiksi erilaisia interaktiivisia karttoja.

Kaikilla ryhmän jäsenillä on erikoisosaamista, jota voidaan hyödyntää palapelin palasten etsimisessä ja yhdistelemisessä. Kivimäellä itsellään on ilmatorjunnan sotilaskoulutus. Vuonna 2016 hän valmisteli Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselle väitöskirjaa sosiaalisen median hyödyntämisestä toimintaympäristötietoisuuden muodostamisessa.

Lue lisää geopaikannuksen menetelmistä ja lennon MH17 tutkinnasta Mikrobitistä: