Kiistanalainen tekijänoikeusdirektiivi hyväksyttiin äänestyksessä tiistaina. Kyse oli viimeisen vaiheen äänestyksestä, jossa hyväksyttiin neuvoston kanssa neuvoteltu lopputulos.

Direktiivi hyväksyttiin äänin 348 puolesta ja 274 vastaan. Seuraavaksi jäsenmaita edustavan neuvoston on virallisesti hyväksyttävä neuvoteltu lopputulos, kertoo Kauppalehti.

Direktiivi päivittää tekijänoikeudet internet-aikaan. Sen tarkoitus on muun muassa ohjata osa alustojen, kuten Facebookin, YouTuben ja Googlen, saamista tuloista sisällöntuottajille, joiden tuotoksia alustoilla jaetaan.

Suomi ja neljä muuta EU-maata ovat vastustaneet lopullista versiota. Niiden mielestä direktiivi on askel taaksepäin digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä ja uhkaa hankaloittaa innovaatioita niiden edistämisen sijaan.

Direktiivin keskeinen muutos aiempaan on, että se sälyttää jatkossa kaikki tekijänoikeusrikkomukset alustan vastuulle, vaikka sisällön julkaisee alustan käyttäjä.

Jotta tekijänoikeuksia ei rikottaisi, kaikkien alustojen on ”parhaan kykynsä” mukaan hankittava lisenssit. Käytännössä artikla 13 edellyttää, että alustat tietävät, mitä käyttäjät aikovat ladata ja hankkivat lisenssit etukäteen.

Joidenkin mielestä vastuuttaminen johtaa valvontaan ja ennakkosuodattimiin, jotka ovat tunnetusti alttiita virheille.

Vastuu kattaa kaikki yritykset, jotka ovat kolme vuotta vanhoja, joilla on yli kymmenen miljoonan euron liikevaihto tai yli viisi miljoonaa käyttäjää.

Lehtikustantajille direktiivi luo myös uuden linkkiveroksi kutsutun tekijänoikeussuojan. Lisenssit tarvitaan siis myös alustoilla jaettavaan mediasisältöön, lukuun ottamatta hyperlinkkejä uutisiin, joihin on liitetty korkeintaan ”yksittäisiä sanoja tai hyvin lyhyitä otteita”.

Direktiivi ei kerro, mikä on ”lyhyt ote”, joten määrittely syntynee oikeuskäytännöllä.

Direktiivin on pelätty tekevän lopun verkkokulttuurille kuten meemeille ja giffeille. Tilanne on kuitenkin yhä epäselvä, vaikka materiaalin julkaisu esimerkiksi siteeraamista tai parodiaa varten, on suojeltu.

Kaasuputkihankkeella vaikutusta?

Kaksi vuotta kiistakapulana ollutta direktiiviä kannatti 348 edustajaa, 274 puolestaan vastusti sitä.

Saksalainen sanomalehti Frankfurter Allgemeine Zeitung (FAZ) kirjoittaa, että Ranskan ja Saksan poliitikot ovat erikoisella tavalla paketoineet asiassa yhteen Nordstream 2 -kaasuputken ja tekijänoikeusdirektiivin tuen.

FAZin selvityksen mukaan Saksa antoi tukensa tekijänoikeusdirektiivin kiistellyimmille artikloille 11 ja 13, jos Ranska puolestaan tukee Nordstream 2 -kaasuputkea Venäjältä Saksaan.

Mitä tekemistä kaasuputkella sitten on tekijänoikeusdirektiivin kanssa? Ei mitään. Jos saksalaislehden selvityksen tiedot pitävät paikkansa, se kertoo asiassa käydystä kovasta poliittisesta väännöstä, sillä Nordstream 2 -kaasuputki on arviolta 11 miljardin dollarin hanke.

FAZin jutun nosti esille saksalainen vihreiden ryhmän parlamentaarikko Julia Reda, joka on ollut EU-parlamentissa voimakas tekijänoikeusdirektiivin vastustaja.

”Ei mikään mitätön lehmänkauppa”, kirjoitti myös vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala Twitterissä.

Uutistoimisto STT:n mukaan suomalaisista europarlamentaarikoista viisi äänesti tekijänoikeusdirektiiviä vastaan, ja kahdeksan sen puolesta. Vastaan äänestäneissä oli kokoomuksen, perussuomalaisten rkp:n ja vihreiden edustajia, ja puolesta äänesti keskustan, kokoomuksen, sdp:n ja vasemmistoliiton parlamentaarikkoja.

Lain tavoitteena on parantaa kansalaisten oikeuksia verkossa ja tuoda kustantajille korvaus sisältöjensä käytöstä, mutta monien kansalaisjärjestöjen mukaan laki uhkaa rajoittaa internetin vapautta ja aiheuttaa kohtuuttomat vaatimukset etenkin pienille yrityksille.

Direktiivin mukaan Facebookin ja Googlen kaltaisten internetin alustajättien pitäisi maksaa jatkossa korvauksia, kun ne hyödyntävät esimerkiksi suomalaisten mediatalojen tuottamaa sisältöä. Suomessa muun muassa kustantajia edustava Medialiitto onkin kiitellyt direktiivin hyväksymistä.

Tekijänoikeusdirektiivissä on kiistelty erityisesti kahdesta artiklasta, 11 ja 13.

Artikla 11 määrää sopimaan sisältöjensä käytöstä verkossa. Sitä on arvosteltu ”linkkiveroksi”, koska tiukan tulkinnan mukaan edes verkkouutisen otsikkoa ei saisi jakaa enää tekemättä sopimusta oikeudenhaltijoiden kanssa.

Tekijänoikeuksien valvontaa koskevan artikla 13:n vastustajia ovat olleet erityisesti teknologiayhtiöt, jotka pelkäävät, etteivät uudet määräykset iske vain alustajätteihin, vaan estävät esimerkiksi uusia pieniä teknologiayrityksiä kehittämästä uusia palveluita verkossa, koska niiden on mahdotonta ennakkoon valvoa käyttäjiensä jakamaa sisältöä.

Direktiivin alun perin esitellyt, konservatiivien EPP-ryhmän parlamentaarikko EPP:n meppi Axel Voss kiisti jälleen tulkinnat siitä, että direktiivi toisi pelättyjä ”meemikieltoja”, ”linkkiveroja” tai pakollista sisältöjen ennakkosuodatuksia pienille yrityksille.

Samoin EU:n digitaalisista sisämarkkinoista vastaava komissaari Andrus Ansip on vakuutellut, että oikeus linkkien jakamiseen ja verkkomeemeihin säilyvät.