”Terve! Olen Kalle ja kutistan kallosi ja luotaan tajuntasi tasoja. No niin – rentouduhan niin aloitamme istunnon. Jos kuitenkin ensiksi antaisit nimesi tänne rekisteriin.”

Pasi.

”Hienoa Pasi, kerrohan nyt minulle mikä on ongelmasi.”

Siitä lähti ties kuinka mones terapiaistuntoni Commodore 64:n ja Kalle kotipsykiatri -ohjelman kanssa 1980-luvun puolivälissä.

Kallesta on kirjoitettu tässä lehdessä paljon, sillä kyseinen ohjelmalistaus julkaistiin Mikrobitin ensimmäisessä numerossa keväällä 1984. Sitä ennen Pekka Tolosen Apple II -mikrotietokoneelle ohjelmoima Kalle kotipsykiatri oli julkaistu ohjelmalistauksena Prosessori-lehdessä 1982.

Käännöstyön C64:lle sai tehtäväkseen Mikrobitin avustaja Jyrki J. J. Kasvi. Tragikoomista mediahistoriaa on se, ettei lehden julkaisema pitkä ohjelmalistaus toiminutkaan. Kasvi oli lisännyt koodiin kirosanaosuuden, jonka toimitus poisti. Samalla ei kuitenkaan tajuttu korjata muuttujien lähtöarvoja, ja ohjelmaa jouduttiin paikkailemaan myöhemmissä numeroissa.

”Hienoa Pasi, kerrohan nyt minulle, mikä on ongelmasi.”

Kallesta on nyt tehty ensimmäinen vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli. ”Leiki pöpiä – Kalle parantaa”: Kalle kotipsykiatri -tietokone-ohjelma tekoälyn popularisoijana 1980-luvulla -niminen artikkeli on julkaistu Tekniikan Waiheita -lehdessä lokakuussa (löytyy googlaamalla).

Sen ovat kirjoittaneet filosofian tohtorit ja digitaalisen kulttuurin tutkijat Petri Saarikoski, Markku Reunanen ja Jaakko Suominen.

Tutkijat analysoivat Kallea aikansa tekoälyn esimerkkinä ja kiinnittävät huomiota myös ohjelman koodiin. Kallen toiminta perustui käyttäjän syöttämien sanojen ja niiden alkujen tunnistamiseen. Kalle kykeni pitämään keskustelua käynnissä geneerisillä vastauksilla, vaikka ei olisi tunnistanut sanoja. Minusta on jotenkin surkuhupaisaa, etteivät joka paikasta nykyisin esiin pomppaavat chattibotit yllä ”älykkyydessään” edes 1980-luvulla Basicilla ohjelmoidun Kallen tasolle.

Kun Pekka Tolonen esitteli Kallea ammattipsykiatrien illanvietossa, Kallen vastaukset tuottivat osallistujille suurta hupia. Psykiatrien mielestä ohjelmassa oli ripaus realismia aidosta terapiaistunnosta. Koneterapeutti ei kuitenkaan työn eettisten periaatteiden vastaisesti oikein näyttänyt olevan kiinnostunut potilaansa ongelmista.

Kallella oli myös ”tuhmia sisaruksia”, joita kansa ei tunne. Tolonen kehitti myöhemmin Kallen pohjalta kaksi keinopersoonaa, punkkarina vastailleen Yrtsin ja eroottissävytteisen Lulun.

Artikkelin kirjoittajien mielestä Mik­robitin julkaisemat ohjelmalistaukset eivät opettaneet ohjelmointia. Tästä on helppo olla samaa mieltä – sivukaupalla heksadesimaaleja ei avautunut lukijalle millään muotoa.

Toisaalta ainakin itselleni ohjelmalistaukset toimivat kannustavana esimerkkinä. Olisi ollut hienoa osata ohjelmointia niin hyvin, että Mikrobitti olisi julkaissut ohjelmalistaukseni.

Niin ei koskaan käynyt, ja elämä heitti miehen ihan toiseen suuntaan. Rakkaus lajia kohtaan kuitenkin jäi. Siinä oli Kallella yllättävän suuri merkitys – että jotain näinkin siistiä voi tietokoneella tehdä.

Kirjoittaja on koneita ja nappuloita rakastava viestinnän asiantuntija. @PasiKivioja

**

Marraskuun Mikrobitti nyt kaupoissa! Lentosimulaattorit, parhaat suorittimet, unelmaläppärit, langattomat laturit, OnePlus 7T vs. iPhone 11, taittuva Galaxy Fold, uudet älypuhelimet – ja vaikka mitä muuta! Lue lisää .